Siirry pääsisältöön

Miksi Saara nauroi?

object width="480" height="385"><



Tänään esikoiseni, vanhempi tyttäreni syntyi 33 vuotta sitten.
Muistan tuon edellisen yön kun "synnyttelin " häntä yli 12 tuntia.
Silloin päätin, että ikinä enään en tule synnyttämään yhtään lasta.

Kun sain tuon tuoksuvan, ynisevän, pehmeän enkelikäärön syliini,
minulta ei puuttunut yhtään mitään.
Kaikki oli siinä. Tuo valtava ihme, tuo valtava rakkauden lahja.
Tuo pieni rakas ihminen on syntynyt...

Toinen tyttäreni syntyi parin vuoden kuluttua siitä. Yhtä ihmeellinen enkelityttö saapui luokseni.

Tänään olen muistellut kyynel silmäkulmassa noita hetkiä, tunteita.
Unohdamme helposti arjen keskellä ne tärkeimmät, rakkaimmat ihmiset, vai unohdammeko sittenkään.
Olen niin kiitollinen näistä lapsistani, jotka ovat jo aikuisia mutta aina minun lapsiani.

Jos voisin, niin haluaisin tehdä vielä lapsen.
Niinhän se Saarakin nauroi, kun Jumala vai oliko se Enkeli ilmoitti hänelle, että hän on raskaana ja saa lapsen..
Saara oli tuolloin 100v.

Kommentit

joo, mahtava jokainen lapsi
Sooloilija sanoi…
Sinullakin tyttäriä!!
Onnea ja iloahan he tuovat! Mutta myös huolta ja murhetta.
Sinulla on noin aikuisia lapsia.
Minulla nuorimmaiseni tuli juuri tähän haleja hakemaan. 10-vuotiaana kun vielä iskee halipula, ja se vielä näytetään avoimesti.

Minä en haluaisi enää lapsia.
Jospa sitä sitten joskus isoäidiksi pääsisis..

Ps. sinulla muuttui täällä ulkonäkö - keskitit tekstit ja kuvat keskelle.. ajattelin, että mikäs täällä on erilaista..
arleena sanoi…
Lasten syntymiset eivät häivy koskaan mielestä. Jostain syystä minulle on syöpynyt mieleen vanhimman lapseni, tytön, syntymä niin lujasti, että vieläkin säännöllisesti näen lapseni ensimmäisen katseen, avoimet silmät, kun minut kuljetettiin synnytyssalista osastolle ja lapsi oli korissa sängyn jalkopäässä. Se oli hyvin mieleenpainuva hetki. Eikä häivy mielestä koskaan.
Muiden lapsien kohdalla (2 kpl) muistoja ei ole katsekontaktista, vaan ne ovat erilaiset.

Vai oliko se Saara, joka oli 100-vuotias. Muistanko minä väärin.
Martta ja Maria taas olivat Uuden Testamentin henkilöitä.
Korjaa jos olen väärässä.
Tuula sanoi…
Oi mitä muisteloita ootkaan käynyt läpi! Aina välillä nuo hetket tulee mieleen. Vauvat ja semmoiset parivuotiaat taapertajat on söpöjä, mutta minä en enää haluaisi omia lapsia lisää. Lastenlapsia voisivat neidit alkaa ilokseni putkauttelemaan ;D.
Hallatar sanoi…
Lapset ovat aarteita. ♥ ♥ ♥ ♥

Vaikka se on välillä yhtä silkkaa kärsimystä, ainakin odotusaika ja lapsen maailmaan saaminen, niin silti...

*halaus*


Ja kiitos vielä siitä IHANASTA
ebkelistä
jonka posti minulle toi!!!!

*hallaruttaauudestaan* ♥ ♥ ♥ ♥
neljän lapsen äiti: ihanaa vilskettä varmaan perheessänne..

Sooloilija: Onko sinullakin tyttäriä?
kymmenvuotias on ihanassa iässä..

En tiedä pääsenkö ollenkaan isoäidiksi??

En ole itse keskittänyt kuviani keskelle, tai en ole ainakaan huomann ut..
oiko ne nuo musajutut, jotka hämää??
En osaa panna niitä piiloon...

arleena:
Olit aivan oikeassa..Saarahan se oli!!Korjasin virheen,,kiitos sulle..
muut eivät huomanneet...

Minusta tuntuu, että nyt tässä iässä, tällä kokemuksella saisi vielä enemmän niistä hetkistä???


tuuluska: No ne olisivatkin ihania...
Voisi aina nauttia sillon tällöin. ei tarvitsisi yöllä heräillä...

Una: ole hyvä!!
Kiva jos tykkäät...
Harakka sanoi…
Sulla on sitten tänään kiva muistella tytärtäsi, kun on hänen syntymäpäiväkin.
Mutta se on kyllä elämässä varmaan hienoimpia hetkiä, kun lapsi syntyy maailmaan, ettei sitä hetkeä ja tunnetta varmaan koskaan unohda, se on niin kaunis hetki!
Mutta sulle iso kiitos kortista, miten voin sulle korvata...
(halaa hiljaa) mulle tuli sydän ilonpilkkuja täyteen, kun sain kortin, kiitos sulle!
Sä olet enkeli!
Ari sanoi…
En tiedä otsikkoon vastausta, mutta...piti sanoa että eilen oli hyvä päivä syntyä…:D
Johanna sanoi…
Voi kyllä! Kyllä niitä tekisi vaikka 15 jos voisi! Kolmestakin olen kyllä ylimaallisen kiitollinen :)))))
Jos sitten 100-vuotiaana vielä tempaisisi iltatähden ja nauraisi vaan hih!
Harakka =) halauksin...

Ari...=)

Johanna: kolme on jo kiva porukka...
Ehkä minäkin sit 100 vee!
Ari sanoi…
4.3 on ollut jokin muu (mukava?) päivä..

Ai sitäkö Saara nauroi.. no eipä ihme.

Tuun kakulle sitten myöhemmin.. :D
Lastu sanoi…
Onnea äidille, onnea tyttärille siitä että heillä, ihanilla tyttärillä, on niin ihana äiti.

Äitiys on minulle myös elämän ykkönen. Ja jos voisin synnyttää, antaisin elämän vielä monelle :).
Ari: Täytyy leipoa uusi kakku!!!

Lastu: Onneksi saa olla äiti loppuun asti,
siitä ei voi erota, siitä ei voi erottaa..=)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv

" Nähdä maailma hiekanjyvässä, ja taivas kedon kukassa, pidellä äärettömyyttä kämmenellään, ja ikuisuutta hetkessä"-William blake

" Kun tiedät kuka olet, mikään ei voi pysäyttää sinua "-Stedman Graham " On kaksi tapaa elää elämä. Toinen on kuin mikään ei olisi ihme. Toinen on, kuin kaikki olisi ihmettä."-A.Einstein " Emme näe asioita sellaisina kuin ne ovat, näemme ne sellaisina kuin itse olemme. "-Anais Nin

kukkaistytön kesäviesti

Hän on hieman uudistunut Hän on päässyt kehyksiin