Tänään on vihreää enemmän kuin eilen. Tuomi on aika hyvälä alulla joka keväiseen kukoistukseen. Pehmeän sumuista on mutta sadepisarat ovat kauniita. Lähdetään hanne ottamaan happea ulkoilmaan.
Luin juuri postauksesi ja ajattelinkin että lenkille se harmaa olo usien jää: D lämpöinen toukokuun ajatus sinulle !Olemme juuri siirtymässä siskoni pihalle kevättä ihmettelemään ja grillamaan-villatakit mukana: D
Tänään on ollut täälläkin hyvin vaihteleva ilma. Äsken satoi ja nyt taas yrittää aurinko saada jalan sijaa...;) Kyllä se vihreys pian lisääntyy. Silmut ovat jo aikas isot monessa puussa, ihanaa...:) Sinulle, rentouttavaa vapun jatkoa!:) Halein, Marge
Marge: ihanaa seurata luonnon avautumista, kasvun ihmeitä ja oman itsemme laajenemista...halit sulle!!
Johanna: tämä ihana aamu..Auriko suorastaan huutaa minua ulos!!
Leena lumi: minä myös rakastan sadetta, aurinkoa, tuulta, myrskyä, usvaa, jonne voi piiloutua maailmalta... jh joskus vain kaipaan valoa, kirkkautta ja auringon syleilyä... kaipaan sitä tänään ja kaipasin eilen... taidan karata metsälenkille puita kuuntelemaan, tuulen kaveriks!
"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv...
Pilkku antaa laitaa itselleen vaikka raidallisen kaulahuivin. Emme kuitenkaan huolineet sitä lenkille. Ihanaa, kun tassut eivät ole kurassa. Voin pian vaihtaa lattialle valkoisen maton. Illalla luokseni tulevat IOK-ystäväni. Pilkku on innoissaan uusista ihmisistä. Ovatko ihmiset hänestä ja märistä pusuistaan? Nautin tästä pitkästä Joululomastani. Kuinka osaankaan palata arkeen. Olen kiitollinen elämälle.
Kommentit
Pehmeän sumuista on mutta sadepisarat ovat kauniita.
Lähdetään hanne ottamaan happea ulkoilmaan.
kävin sauvailemassa ja lopuksi juoksin hieman..sinne jäi harmaudet!!
Aurinko ilmaantui yhtäkkiä ja lämmittää mukvasti...halit sulle!!
yealian:
Voi kiitos sinulle, taisit onnistua, sillä nyt täällä paistaa ihanasti!!
Sinulle, rentouttavaa vapun jatkoa!:)
Halein, Marge
Halaukset kans lähtee nyt lentämään! :)
Istutin tänään Tuurenpihlajan. Nautin kun ilmassa on happea.
Sitten vaelsin sinun galleriassasi - kauan...
ystävät ja villatakki, ne lämmittävät kehoa ja sielua!!
ihanaa seurata luonnon avautumista, kasvun ihmeitä ja oman itsemme laajenemista...halit sulle!!
Johanna:
tämä ihana aamu..Auriko suorastaan huutaa minua ulos!!
Leena lumi:
minä myös rakastan sadetta, aurinkoa, tuulta, myrskyä, usvaa, jonne voi piiloutua maailmalta...
jh
joskus vain kaipaan valoa, kirkkautta ja auringon syleilyä...
kaipaan sitä tänään ja kaipasin eilen...
taidan karata metsälenkille puita kuuntelemaan, tuulen kaveriks!
*olen siihen ihan hurmaantunut*
♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥