Siirry pääsisältöön

Sinua minä haluan, sinua minä kaipaan ja tarvitsen löytääkseni itseni..

"Miksi pitäisi uskoa olevansa onnellinen
vain jossakin tietyssa paikassa
tai jonkun tietyn ihmisen seurassa
kun onni on yhtä lähellä kaikkialla
ja joka hetkellä."-Heli Karjalainen






On päivä jolloin minua ei ole
kukaan ei kaipaa, ei kysy
sydämeni on surullinen
vain kissa haluaa ulos







"Rakkauteni ei tiedä määränpäätään,
ei pyri mihinkään,
kohtaaminen on enin,
mitä tohdin toivoa."-Mitsune

Kommentit

Voi, miten erilaisia runot ovatkaan ja kuinka jokaisen niiden tunnelman voisin allekirjoittaa.

♥ sinulle, Hanne!
arleena sanoi…
Tuo keskimmäinen eli omasi oli kaipaava, mutta siinä oli mukavaa arkipäivän komiikkaa.

Mukavaa huomista päivää sinulle.
Yksinäinen susi sanoi…
Samalta tuntuu täällä.. Yksinäisyys on riipivää, kun sitä ei halua tai sitä on liikaa.

Haleja sinulle sinne ♥
Kirjailijatar sanoi…
Minusta tuo ensimmäinen runo on niin totta. Sen voin allekirjoittaa.

Yksinäisyys on varmasti kurjaa, voimia sinulle.
lumiomena:
samoin sinulle lumiomena <3

arleena:
Kissani tuovat sitä komiikkaa lohduttavalla tavalla melkein joka päivä,
ne on niin suloisen hassuja..

Yksinäinen susi:

Yksinäisyyttä tarvitsemme mutta myös yhdessä oloa,
sopivasti..
joskus toista on liian vähän..=)
Maria sanoi…
Ajatteln usein sinua Hanne!Ihanaa tietää että olet siellä missä juuri nyt olet!
sylvi sanoi…
Yhdyn tuohon ensimmäiseen runoon.

Iloa, ja onnellisuutta päiviisi,hanne
Ari sanoi…
Pidin tuosta kissa runosta! hienosti sanottu!
Leena Lumi sanoi…
Taas uutta Hannea: Olet rajaton!

Minuun kolahti viimeinen runo, sillä tuontyyppisiä ovat teiniaikojen päiväkirjat täynnä.
kirjailijatar:

Minun täytyy olla rehellinen, etenkin itselleni..
hassua, kuinka paljon siedänkään...ymmärränkään, elän jossanin ei todellisuudessa..

Maria: kiitos sinulle, kun joskus olen ajatuksissasi,
tun tuu ihanalta...
minusta tuntuu, että olemme hyvin samansieluisia ihmisiä..=)

sylvi: samoin sinulle..
runot ovat ihania...

Ari:
Kissat ovat niin älykkäitä ja huomaavat paljon, emeännästään..

Leena Lumi:
Voi sinua, sinä olet niin kannustava, ihana aina!!
Pirkko sanoi…
Kovasti totta tuo, mitä Heli Karjalainen kirjoittaa.
Pirkko:
kiva kun olet tullut lukijakseni=)
kiitos sanoistasi !
Tuittu sanoi…
Otsikosta tuli mieleeni muinoin ylöskirjattu lainaus Eeva Kilven Naisen päiväkirjasta:

" - - Onko niin voisiko olla, että vain suhteet, rajat määräävät olemassaolomme laadun ja sävyn, että ilman ääriviivoja, vastustusta, kontaktia, tuntoa, ei mitään olekaan? - - Huutaako ihminen rajojaan, ilmiö häiriötään jopa siihen määrään, ettei tunne olevansa olemassa ilman niitä? Johtuuko identiteettikriisi vastustuksen puutteesta? "

Heli Karjalaisella on viisaita sanoja.
Minulle lohtuna erossani parin vuoden takaa oli seuraavat runot, rukous:

Herra
mitä teen näillä yksinäisillä päivilläni
Eikö tämä metsä ole elämää
eikö kaislikko ja meren ranta
eikö tuule kosketus kasvoillani
linnun lento pilvien alla
Herra
irrota minun mieleni
ahtaista riippuvaisuuksistaan
irrota minun sydämeni
kouristuksenomaisesti takertumasta
menneeseen
vapauta minun ajatukseni liikkumaan
kuin lintu taivaan äärettömyydessä
Herra tee minuun sydämeeni tilaa elämälle
kaikille lukemattomille erilaisille muodoille
joilla elämä tuo rikkautensa ulottuvilleni
niin että Herra
minä en jäisi kiinni yhteen aikaan
paikkaan ihmiseen
Opeta minua ottamaan vastaan jokainen
jonka tielläni kohtaan
Vaikka yksi paikka onkin minulle
mieluisampi kuin toinen
auta minua olemaan läsnä
missä ikinä olenkin
Vaikka yksi aika tuntuukin
rikkaammalta kuin toinen
auta minua elämään jokainen elämäni hetki
sillä jokaisessa ajassa
jokaisessa paikassa
jokaisessa ihmisessä
avautuu minulle sinun rakkautesi
Herra

----


Herra pysäytä minut tähän hetkeen
pysähdy itse kanssani
että minä avaisin silmäni
ja näkisin
Elämä on tässä
läsnä minussa ja kaikessa ympärilläni
Se riittää Herra
siinäkin on enemmän
kuin kykenen ottaman vastaan
kunhan vain lakkaan odottamasta
mennyttä palaavaksi
tulevaa toteutuvaksi
ja muutun itse todelliseksi
tällä rannalla
tämän taivaan alla
itsessäni tässä hetkessä

(Heli Karjalaisen kirjasta Huoneessani hiljaisuus)

Voimia sinulle, Hanne <3

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv

" Nähdä maailma hiekanjyvässä, ja taivas kedon kukassa, pidellä äärettömyyttä kämmenellään, ja ikuisuutta hetkessä"-William blake

" Kun tiedät kuka olet, mikään ei voi pysäyttää sinua "-Stedman Graham " On kaksi tapaa elää elämä. Toinen on kuin mikään ei olisi ihme. Toinen on, kuin kaikki olisi ihmettä."-A.Einstein " Emme näe asioita sellaisina kuin ne ovat, näemme ne sellaisina kuin itse olemme. "-Anais Nin

kukkaistytön kesäviesti

Hän on hieman uudistunut Hän on päässyt kehyksiin