Siirry pääsisältöön

Arpajaispalkinnot ( 5.2.)



"keinu", 4/12, 2006, grafiikka

Lapsuuden muistot Keski-Suomesta, Muuramesta.
Ikuiset kesät, ainainen uiminen ja keinuminen ovat sisälläni..





Kuva on kopio, jouluna 2010 tekemästäni piirroksesta.
Ave Maria, Sankta Maria




"Sisäinen lapseni", kopio

Oikeastaan merkittävin kuva minulle. Tuon kuvan kautta ymmärsin, miten sielu puhuu minulle kuvieni kautta, uskaltaa ilmaista itseään...


Kolme vuotta, kolme teosta.
Ensimmäinen arpa saa valita ensiksi, toinen toiseksi ja kolmas kolmanneksi =)

Jos haluat mukaan arpajaisiini, käy edellisessä postauksessani, eli 28.1.
Onnea!

Kommentit

sylvi sanoi…
Onpa kauniita kaikki. Ihailen.
Sinä olet todella taitava.
Hyvää viikonloppua sinulle,
Onnea vielä näyttelyyn ja ihania ihmisiä sinne. ♥
SuviAnniina sanoi…
Kaikki nämä ovat niin ihania!
Metsätonttu sanoi…
Oletpa reilu!!

Kauniita töitä kaikki, tosin tuo sininen kaunein, kuvaa myös minun sieluni väriä...

Jännitetään!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Tarvitsemme valoa !

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …