Siirry pääsisältöön

Enkelini...



Maalasin alapuolella olevan  enkelin huhtikuussa, Pääsiäisenä.
Tänään halusin antaa hänelle uudet kasvot. (yläpuolella.)
 Pidän hänestä nyt enemmän.

Kävin lauantaina ystävättäreni kanssa Hesassa Ateneumissa katsomassa Helene Schjerfbeckin 150v-näyttelyä.
Aivan mielettömän ihania, koskettavia, hauraita, utuisia, voimaannuttavia tauluja!!!

Olisiko lempitauluni "Punainen pää  II" vai saunajuttu...en muista nimeä..
Monta, monta lempitaulua hänellä on!!

Ihana , rentouttava viikonloppu Turussa, Hesassa ja taas Turussa.
Jaksan taas innolla pusertaa läpi syksysateiden.
Tyttäreni hoiti Pilkkua lämmöllä .

Ihanaa syksyn myllerrystä teille♥


Kommentit

Leena Lumi sanoi…
Oi, sinä pääsit siihen ihanaan näyttelyyn Helenen maalausten äärelle...Minä olisin takuulla pyörtynyt;-)

Kaunista, innoittavaa viikkoa sinulle!



Harakka sanoi…
Ihan selvästikkin on viimeinen parempi, eläväisempi.
Hyvää viikkoa sulle!
Irmastiina sanoi…
Kaunis enkeli!
Tykkään, myös ylimmäisestä enemmän...:)

Mielelläni menisin minäkin näyttelyä katsomaan, mutta eipä taida onnistua.

Aurinkoista, syksyistä viikkoa sinulle♥
Marmustoi sanoi…
Minäkin pidän tuosta ylemmästä enkelistä enemmän, vaikka toinenkin on todella kaunis. Kuvasi alkavat muistuttaa ikoneja. Katse jää ikoneihin eri tavalla kuin maalauksiin, ehkä myös jokin pyhyyden häivähdys niihin on tullut mukaan.
Birgitta sanoi…
Ihana ihana enkeli =)

Minäkin nautin suunnattomasti Helenen taulujen äärellä, joka kerta niitä nähdessä tulee levollisemmaksi.

Oikein antoisaa viikonjatkoa sinulle <3
Leena Lumi:
melkein meinasin minäkin pyörtyä...
siitä ihmispaljoudesta ja huonosta ilmasta...
haluaisin mennä uudelleen ja jäädä niiden lempitaulujeni vangiksi..
Voi hyvin♥


harakka
=)=)
Halit!

irmastiina:
kiitos sinulle ihana!

Marmustoi:
Voi kiitos sinulle.
Tuntuu hyvältä nuo sanasi.
Ihana jos pyhä tai pyhyys tulee kuvastani..
halit sulle♥

Birgitta:
kiitos sinulle niin paljon♥
Samoin sin ulle ihanaa lokakuun pimeyttä, harmautta ja välillä valoakin.



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Tarvitsemme valoa !

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …