Siirry pääsisältöön

Sisäinen pikkutyttöni...




Viikko 42 "Life bookissa".
"My inner cheerleader".

Aluksi kirjoitin omasta tilastani nyt.
Ajatuksia,  haaveitani, toiveitani. 
Rakkaistani, ystävistäni, ihmisistä.
Kodistani, työstäni, elämästäni.

Gessolla  eli valkoisella "maalilla" peitin kirjoitukseni ja aloin tehdä taustaa.
kirjoitin runon toiselle sivulle, ilman mitää suunnittelua, ajattelua, muotoilua.
toiselle sivulle tyttö. Olkoon hän vaikka sisäinen pikkutyttöni.

Oli tosi ihana tehdä, luoda, olla itsessäni.

Kommentit

Harakka sanoi…
Eikö olekkin ihmeellistä, kun se pikkutyttö meissä pysyy, vaikka itse vanhenemmekin...Mutta se onkin vaan hyvä asia elämässämme.
Hiljaisuus joskus tuntuu hyvälle, mutta joskus taas se on raskastakin.
Mielenkiintoisen työn olet tehnyt.
Tykkään.
tinttarus sanoi…
Ihanaa, että pikkutyttö sinussa, upeassa aikuisessa naisessa saa olla ja iloita! Ja säilyä.
Kuviesi väriloisto oli piristysruiske harmaaseen aamuun.
Kiitos, sinä ihana!
arleena sanoi…
Taulujesi "taustat" ovat myös moni-ilmeisen kauniita, niissä on oma tarinansa. Värimaailma on lämmin.
Kiiris sanoi…
Luovuutta ei sinulta totisesti puutu!!♥
Yaelian sanoi…
Sisäinen pikkutyttösi on hieno! Sitä sisäistä lasta ei pitäisikään koskaan unohtaa. Ihanaa viikonloppua Hanne!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tarvitsemme valoa !

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

" Nähdä maailma hiekanjyvässä, ja taivas kedon kukassa, pidellä äärettömyyttä kämmenellään, ja ikuisuutta hetkessä"-William blake

" Kun tiedät kuka olet, mikään ei voi pysäyttää sinua "-Stedman Graham




" On kaksi tapaa elää elämä. Toinen on kuin mikään ei olisi ihme.
Toinen on, kuin kaikki olisi ihmettä."-A.Einstein





" Emme näe asioita sellaisina kuin ne ovat, näemme ne sellaisina kuin itse olemme. "-Anais Nin