"Jos sydämessä ei ole rakkautta, et voi matkata tätä hengen tietä,
sillä rakkaus on sen avain. Rakkaus näyttää tietä. Rakkaudesta puhuminen on ajan hukkaa. Elä rakkaudesta ja osoita sitä elämässäsi. Unohda itsesi kokonaan rakastamalla lähimmäisiäsi. Mitä enemmän heitä rakastat, sitä enemmän rakastat Minua. Suvaitsevaisuus ei riitä; tarvitaan todellista rakkautta.Rakkaus ei ole koskaan omistavaa. Rakkaus vapauttaa rakastamansa. Et voi koskaan toivoa voivasi auttaa toista sielua, jos olet omistava, sillä kaikkien sielujen on oltava täysin vapaita löytääkseen oman itsensä ja elääkseen omaa elämäänsä, jota Minä ohjaan.
Kun suhtaudut omistavasti toiseen, pysäytät tämän sielun henkisen kehityksen, se on asia, jota ei saa tehdä. Jos niin teet, otat kannettavaksi todella raskaan vastuun. Hengen vapaus on jokaiselle olemisen ydin."OVI SISIMPÄÄN,Eileen Caddy
Tämän päivän Hesarissa (3.5.09) oli pitkä kirjoitus nuorten masennuksesta, syrjääntymisestä..
Joka päivä jää kuusi nuorta työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyiden takia!!!!
Alle 30-vuotiaita työkyvyttömyyseläkeläisiä on jo 12.000 Suomessa.
Heistä 3/4 on eläkkeellä mielenterveysongelmien vuoksi.
Hätkähdyttävää on, että Suomessa puhutaan työuran pidentämisestä ja eläkeiän nostosta samaan aikaan kun yhä useampi alle kolmekymppinen jää mielenterveyssyistä
eläkkeelle. Heidän määränsä on kaksinkertaistunut tällä vuosikymmenellä. Etenkin masennus työkyvyttömyyseläkkeen syynä on kasvanut rajusti: nuorilla naisille 181% ja miehillä 66%.
Masennusluvun syitä ei tiedetä....
Eräs lukiolainen poika, joka ajatteli itsensä tuhoamista, hyppäämistä kalliolta, pohti kärsimystä ruotsin kielen aineessa. Silloin opettja kysyi häneltä:"Oletko väsynyt? Minulle tuli oikein paha olo kun luin ainettasi."
Lukiolainen poika muistaa tuon aina, hänelle oli suuri merkitys, että joku tuli kysymään...
Miksi osa nuorista voi näin pahoin?
Asiantuntijat tarjoavat selitykseksi vaikeaa lapsuutta, aikuisten tuen puutetta ja pitkiä mielenterveysjonoja. Herkät nuoret tuntevat olemassaolon ahdistusta ja voivat huonosti kovien odotusten ja paineiden keskellä.Näin voi käydä, vaikka kotona olisi kaikki pääosin hyvin, vanhemmat tukisivat ja koulukin sujuisi.
Koulunkäynnistä on tullut oravanpyörä, epäinhimmillistä suorittamista. Koulu heijastaa aikuisten maailmaa, jossa kiire ja tehokkuus ovat myönteisiä ominaisuuksia.
Itsensä kuuntelemista ja lepoa pidetään heikkouden merkkinä, vaikka todellisuudessa ne ovat ylellisyyttä.
Nuoret tarvitsevat aikuisia, jotka uskaltavat olla läsnä, vaikka nuori olisi kuinka vaikea. Miksi perheissä ei osata puhua tunteista, kuten pahasta olosta? Ihmetteli lukiolainen poika.
Kaikenlaista on jo esitetty: lisää terveydenhoitajia, nuorille srtessinhallintakursseja, kouluihin yhteisöllisyyttä, masentuneille tukihenkilöitä...
Jollain tavalla eniten parantaa se, että joku välittää aidosti, niin on käynyt lukiolaiselle pojalle kovin harvoin..
Kommentit
Miksi? - Tätä kysymystä olen toistelemasta päästyäni toistellut. Vaikka saisin elää elämäni äitinä ja vanhempana uudelleen, aivan alusta asti, en tiedä, mitä eläisin toisin. Tunteista meillä puhuttiin, mutta niin monet seikat vaikuttivat myös. Se, mikä on toisille ratkaisu, voi olla toisille suuri muuri.
Eräät Lapseni ystävät olivat kirjoittaneet hautajaisin muistolauseiksi säkeet: "Neuloitte purjeet, neuvoitte reitit, mutta tuulille ja karikoille ette voineet mitään."
Elämä on niin monimuotoista eikä ikinä löydetä yhtä ja ainoaa syytä syytä - vaikka niin toivoisimme. Mielelläni osoittaisin syyttävää sormeani työelämälle, joka vaatii nuorilta kaiken tai mieluummin vielä enemmän. Työuupumukseen vajotaan jo nuorena, silloin kun omista rajoista ei tiedetä mitään.
Jotakin on kuitenkin todella pielessä tänä päivänä, sekä mikro- että makrotasolla.
Masennuksen yksi syy on, kuten sanoit, välittämisen puute. Nuorista tuntuu, että he ovat jääneet kakkossijalle materian jälkeen, kukaan ei välitä. Kotona ei välitetä.
Minusta materialismi on syynä tähän, se täyttää kodit ja mielen. Pehmeät arvot ovat unohtuneet.
Samoin on unohtunut käskyistä tärkein:
Rakasta Jumalaa yli kaiken ja
lähimmäistäsi niinkuin itseäsi.
Pilviharso, kiitos kauniista kommentistasi...
elämä on täynnä ihmeellisyyksiä ..
"Neuloitte purjeet, neuvoitte reitit mutta tuulille karikoille ette voineet mitään"
Emme voi muuta kuin rakastaa omistamatta..
Arleena...
miksihän nykyään ihmiset eivät puhu jumalasta, saatikka sitte rakasta Häntä...heti joku on syyttämässä "jeesustelusta"???
Miulla ois jotakin siulle blogissani. =)
T: Hallatar
(toivon että voit hyvin nyt)
Sulle on muuten tunnustus blogissani !
Rakkaus ja aito välittäminen tekevät hyvää jokaiselle.