Siirry pääsisältöön

kuuntele minua niinkuin sadetta kuunnellaan..



Kiitollisena heräsin tähän aamuun joka suuteli päivää...

Olen nähnyt valtavasti, ihmeellisiä ja selkeitä unia viime aikoina.
Olen hikoillut runsaasti...oisko vaihtovuosia vai sit puhdistautumista kovista määristä lääkkeitä, joita olen muutaman viikon aikana syönyt...

Aloitin aamuni maalailemalla vanhoja luonnoksiani ja tein pari kollasia...
(toinen heistä on tässä postauksessa.)
Aina maalatessa aika unohtuu, ympäristö katoaa ja on vain läsnä maalauksen kanssa...vuoropuhelua sielunsa kanssa...
Ja Flowksi kait jotkut tilaa mainitsevat...anyway..siitä tulee niin hyvä mieli..

Sovimme, että menisimme tyttäreni ja hänen koiransa kanssa iltapäivällä retkelle eräälle laavulle. Matkaa kertyy 2.5 km yhteen suuntaan...jos kävelen rauhaisasti, voin kait sallia itselleni tuon. Miten kaipaankaan hikistä lenkkiä, sydämen sykettä ja hengityksen myrskyä...mutta maltan odottaa...

Täksi päiväksi on luvattu tänne Länsirannikolle sadetta.
Vielä ei kuulu sateen ropina, ei tunnu tuuli kasvoilla, ei tuoksu maan ihana kosteus...
Tykkään sateesta...sekin puhdistaa, raikastaa koko luomakuntaa...ihmisiäkin..
Ihminen oppii hengittämään isommin sateella.


"Kuuntele minua niinkuin sadetta kuunnellaan
ei hajamielisesti, ei tarkkaan,
keveitä askelia, tihkua,
vettä,
joka on aikaa,
joka on ilmaa..."-Octavia Paz.

Kuka ihminen osaisi kuunnella
minua niinkuin sadetta,
koskettaa niinkuin tuuli koskettaa,
nähdä minut kirkkaana tähtitaivaana pakkasyöllä,
hänen luokseen haluan juosta...-hanne

Kommentit

Anonyymi sanoi…
Voi miten kaipaankaan sinne kaus, sinne syvälle, minne vain maalaaminen voi kuljettaa. Se on upea tunne. Nyt pelkään ottaa värejä käteeni, koska en saa ottaa sellaisia värejä mitä haluaisin. Mutta olen jo edistynyt sen verran, että olen tuonut maalaustelineen takaisin työhuoneeseeni. Vein sen jo varastoon harmissani. Papereitakin on hiipinyt telineelle ihan itsestään.

Mutta miksi kuvasi nainen on niin surullinen? Odottaako hän elvyttävää sadetta, kuten runossasi kauniisti kirjoitat?

Minä olen asuntovaunuun nyt niin ihastunut, koska sinne kuuluu linnun laulu, tuulen humina ja sade. Sateen ropinaa rakastan.
Yvonne sanoi…
Mä kaipaan välillä sadetta. En tosiaan aina tarvitse aurinkoa, vaan sateessa on sellainen oma tuoksu ja tunnelma. Silloi voi vain olla ja ihmetellä.

Mä en osaa maalata enkä piirtää, mutta välillä valokuvilla ja muokkauksilla saan jotenkin ilmaistua itseni.
Uuna!!

jostain kumman syystä naiseni ovat
melkein aina surullisen näköisiä..
kaipaavia...jotain taidan prosessoida??
Oikeastaan tykkään siitä että he ovat melankolisia...siinä on enemmän syvyyttä...

ihanaa, että jo telineesi on päässyt taas esille...ja kuviasi...

Sateen ropina, tuulen humina..on niin rauhoittavaa...se pitää ihmisen paikallaan, pyshdyttäää...
voi hyvin!!!
SusuPetal sanoi…
Surullisen, mutta eivät toivottoman näköisiä.

En ole vuosiin maalannut kuin koneella, mutta eilen otin öljyt ja tein kuvan. Se oli virkistävää.
Yvioon...

Ei ole väliä millä ihminen ilmaisee itseään, tunteitaan , ajatuksiaan mutta on tärkeätä että ilmaisee...:D
Valokuvaaminen on upea tapa ilmaista, katsoa lähemmäksi maailmaa...

SusuPetal. Kiitos kommentistasi...
oipa kiva nähdä sun öljytyösi:=)
Unien muistaminen on kivaa ja
maalaaminen on rentouttavaa.
Ota nyt kävelyt rauhallisesti.
Hannele:

Kyllä yritän ottaa....
luonto tuoksuu niin ihanalle tänä aamuna, onkohan yöllä satanut?
Nyt on harmaata mut kirkasta...
haleja sulle!!
BLOGitse sanoi…
Hanne, juokse tanne, osaan ainakin kuunnella! :)
kiitos BlogItse...
ehkäpä juoksenkin....
en ole koskaan käynyt egyptissä...kiinnostais kyllä...
SusuPetal sanoi…
Se öljytyöni on blogissani, siellä minne laitan kaikki digitaaliset ja luomut työni eli

http://susupetalart.wordpress.com/

Työ on nimeltään auringonmuna.
Nana sanoi…
Kiitos oikeasti kauniista hetkestä ja ajatuksista tähän aamun. Nyt lähden hyvillä mielin kohti työmaata...Hyvää Helatorstaita sinulle!
SuSuPetal...kiitos osoitteestasi..kävinkin jo heti siellä...olen aiemmin kin vieraillut, osoite unohtunut vain...Ihana se aurinkomuna!!!

Kiitos sinulle Nana!! Kiva jos sait sanoistani aamuun uutta puhtia tai jotain...samoin sinulle!!!
Johanna sanoi…
Kyllä se varmaan on siitä operaation jännittämisestä ja lääkkeiden putsaamisesta johtuvaa, mutta nyt on myös kuitenkin aika vahvoja koko palloa koskevia energiamuutoksia meneillään, ettei ole ollenkaan tavatonta jos unia tulee paljon ja maan päällä olevainen kroppa putsailee.
Surullisita kuvista sanoisin, että ootappas vielä pikkuhetki niin johan ne rupeaa hymyilemään. Jos olet valmis niin kerro se tuuleen ilmoille ja rupeaa tapahtumaan.
heippa Johanna....

Hymyilen ja sanon tuulelle, että olen valmis!!halaus sinulle...
Anonyymi sanoi…
This evidently implies that connection speeds are inadequate with this protocol.
This scan resource bundle expenditures about $a hundred and
fifty.

My blog post www.livegolfmatch.info

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv

" Nähdä maailma hiekanjyvässä, ja taivas kedon kukassa, pidellä äärettömyyttä kämmenellään, ja ikuisuutta hetkessä"-William blake

" Kun tiedät kuka olet, mikään ei voi pysäyttää sinua "-Stedman Graham " On kaksi tapaa elää elämä. Toinen on kuin mikään ei olisi ihme. Toinen on, kuin kaikki olisi ihmettä."-A.Einstein " Emme näe asioita sellaisina kuin ne ovat, näemme ne sellaisina kuin itse olemme. "-Anais Nin

kukkaistytön kesäviesti

Hän on hieman uudistunut Hän on päässyt kehyksiin