Siirry pääsisältöön

valoa ja varjoa....




Tänään on nuoremman tyttäreni 30 v. synttäripäivä. Varsinaisesti juhlimme koko entisen perheemme kanssa sunnuntaina.

Ostin hänelle tanssitossut ja intialaisen päähieronnan lahjakortin.
Hain leipomosta kaksi ihanan syntisen, makeaa ja lihottavaa baakkelsia ja mansikkakuohuviiniä alkosta. Niitä nautimme tänään..
Tyttäreni oli säteilevä, iloinen ja aurinkoinen kaikkien muistamisien kaskellä..

Vanhempi tyttäreni lähetti minulle tosi synkän ja surullisen viestin, siitä kuinka merkityksettömältä, pimeältä, tyhjältä, hänen elämänsä tuntuu. Jos nukkuisi pois , pääsis helpommalla...Mikään ei ole muuttunut, tätä paskaa kestää ja kestää...

Ihmeellistä kuinka yhteen päivään voi mahtua niin erillaisia tunteita, tuntemuksia.
Iloitsen suunnattomasti toisen tyttäreni hyvinvoinnista tänään ja toisaalta olen hyvin ahdistunut vanhemman tyttäreni voinnista, ajatuksista, pahoinvoinnista. En tiedä, kuinka huolestunut minun oikeasti pitäisi olla....

Itse uskon ja luotan vahvasti, että hän selviää, löytää tasapainon, valon, rakkauden elämäänsä.
Vaikka sanon hänelle että sinua rakastetaan aina, vaikka olisit millainen tahansa, ...se ei lohduta...
Hänen itsensä on jaksettava käydä raskas tie itsensä luo ja sopeuduttava, mitä elämä tuokaan tullessaan, jaksettava uskoa, toivoa ja luottaa voimakkaasti..

Elämää ei voi hallita.
Tuuli puhaltaa, mistä se tahtoo, eikä kukaan tiedä mistä se tulee ja minne menee.

Vaikka kuinka haluaisin elää lapsieni elämää, en voi...
Voin vain tukea, kuunnella, ymmärtää,olla läsnä ja rakastaa...

ja minusta tuntuu, ettei se riitä....

Kommentit

Hallatar sanoi…
Onnea sinulle äitinä. Onnea nuoremmalle tyttärellesi syntymäpäivästä.
Onnea elämään vanhemmalle tyttärellesi, ja valoa.

Kaikki me taritsemme valoa elämäämme.

*lämmin halaus*
Hallatar sanoi…
PS:

Emme me kukaan äiti voi muuta tehdä
kuin antaa ne eväät lapsillemme...
Ja ne juuret.

Niin kuin meillekin on annettu.

*toinen halaus*
Yksinäinen susi sanoi…
Onnea teille kummallekin. Ja voimia vanhemmalle tyttärellesi, toivottavasti hänkin voisi vielä olla onnellinen.

Tunteet ovat omituisia. Heiluvat vähän sinne sun tänne, varsinkin kun on taiteilija sielultaan. Niin paljon iloa, mutta niin paljon surua. Liikaa tunnettavaa.

Halaus sinulle myös tältä Sudelta.
Kiitos Una: Ihanista halauksistasi..
Tänään mietin, että kuinka kaukana me olemme oikeasti toisistamme näissä blogeissamme...
Kuten sinullekin aiemmin, minulle on tullut jokin väsymys tai jokin, että mietin juuri tänään, viitsinkö niin aktiivisesti olla mukana tässä virtuaalisessa maailmassa...

Olin tänään eka kerran kansalaisopiston maalauspiirissä...tapasin/kohtasin uusia ihmisiä, joihin jo hieman tutustuin...Oli ihana olla oikeasti läsnä, kokea, tuntea kaikki se, minkä toisillemme voimme antaa hetkessä...

Kiitos Yksinäinen susi:
Ehkä on kuitenkin ihanaa tuntea....kokea kaikki ne värisävyt, syvyydet....
Pilviharso sanoi…
Onnea! Voimia Omaa elmäniloa!

Näillä toivotuksilla...
arleena sanoi…
Onnea tyttärelle ja äidille.
Lapsen sairaus on raskas taakka. Tuntee itsensä voimattomaksi jonkun hahmottoman ja tuntemattoman edessä.

Aina on toivo paremmasta, sitä ai voi kadottaa. Se antaa voimia.
Hannele sanoi…
Kivat juhlat.
Toivon että elämää voi hallita.
Seija sanoi…
Voimia ja halauksia!

Terveisin: Seija (voimia Sinun blogistasi saanut)
Kiitos Pilviharso:
Joskus on valitettavaa, kun koskaan ei tiedä kuinka kauan auringonpimeys kestää....
vaikka siihen soputuukin, jatkuuko se ikuisuuden?

Arleena: kiitos kommentistasi...
meidän lapset oavt lapsiamme vaikka maailma heidät matkalleen vie...

hHnnele: kiitos kommentistasi Hannele...Elämä niinkuin tuulikin tulee ja menee...

Seija: Kiva kuulla, kiitos kommentistasi...
samoin sinulle!!
Hallatar sanoi…
Voi älä vain katoa! Ethän? Olet meille monelle hyvin tärkeä...


*halitus*
ipi sanoi…
Kyllä se riittää. Siihen mihin se riittää. Ja se on tarpeeksi.

Voimia sinulle!

Minä tiedän, että masennuksenkin jälkeen voi nauttia elämästä. Silläkin uhalla, että jossain vaiheessa masennus ottaisi taas vallan. Sitä paremmalla syyllä on yritettävä elää nyt kun se on mahdollista.
Una: Kiitos sinulle..halitus

IPI: Kiitos sinulle myös ja halit samoin..
Haluan uskoa myös että Rakkaus riittää!!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv

" Nähdä maailma hiekanjyvässä, ja taivas kedon kukassa, pidellä äärettömyyttä kämmenellään, ja ikuisuutta hetkessä"-William blake

" Kun tiedät kuka olet, mikään ei voi pysäyttää sinua "-Stedman Graham " On kaksi tapaa elää elämä. Toinen on kuin mikään ei olisi ihme. Toinen on, kuin kaikki olisi ihmettä."-A.Einstein " Emme näe asioita sellaisina kuin ne ovat, näemme ne sellaisina kuin itse olemme. "-Anais Nin

kukkaistytön kesäviesti

Hän on hieman uudistunut Hän on päässyt kehyksiin