Siirry pääsisältöön

kuinka raskas voisi olla kevyttä




Olen ollut keskiviikosta asti ja olen edelleen ahdistunut, huolissani.
Kuva kertokoon.
Toivon paljon, uskon ja rukoilen.

niin paljon on maailmassa ihmeellisyyksiä
niin paljon sairauksia
surua
mutta oman läheisen koskettaa eniten.

Kommentit

Lastu sanoi…
Myötätuntoni lähetän. En sanoilla, vaan sydämellä. (Vammaisen lapsen äitinä aavistan.)
Jael sanoi…
Hanne,ajattelen sinua täällä ja lähetän paljon virtuaalihaleja ja tsemppejä.Huoli toisesta on niin vaikeaa.
Maria sanoi…
Lämpöisin ajatukseni sinulle.Jaksamista.
Maria
SusuPetal sanoi…
Kuvassa särkymistä, toivon sinulle voimia.
Leena Lumi sanoi…
Sinä selviät kaikesta♥
Kaarnikka sanoi…
Lämpöisiä ajatuksia ja voimia lähetän sinulle.
Pilviharso sanoi…
Pilviharso rutistaa lujaa ja toivoo...
Piri sanoi…
On aikoja, jolloin laiva kulkee liian syvällä.

Ajattelen sinua.
arleena sanoi…
Voimia.
Heikkoja hetkiä tulee, mutta eteenpäin mennään.
Seppo Salminen sanoi…
Surua on maailmassa aivan liikaa. Pahin on odottamaton suru.

Toivon että surusi pian hellittää ja näet taas enemmän positiivisia asioita.
sylvi sanoi…
Voimia sinulle rukoillaan.
Kyllä sinä selviät.♥
Voimia ja lämpimiä ajatuksia, Hanne. ♥
Ari sanoi…
Niin on, lähimmäisen sairaus on aina hyvin raskasta. Jaksamista Hanne!
Rita A sanoi…
Saat myötätuntoni... Kunpa minulla olisi jotain konkreettisempaa annettavaa! <3
Rita A sanoi…
(Viestini perään tuli <3 - yritin tehdä sydämen kuvan, Facebookissa se onnistuu noilla merkeillä, en tajua miksi ei tässä)
Kiitos teille kaikille myötätunnostanne, läsnäolostanne, empatiastanne!
Oikeasti se lämmittää, auttaa ja merkitsee minulle paljon.
Kiitos blogiystävät!

Minulle on kaksi ihanaa tytärtä ja molemmat ovat niin herkkiä.
Toisella on skitsofrenia ja toisella kakssuuntainen.
Välillä elämä soluu ja virtaa ihan hyvin. Välillä tulee hetkiä, jolloin sydän tarttuu kurkkuun, ahdistaa ja luottamus meinaa pettää.
En syyllistä itseäni. Ymmärrän, että kaikella on jokin tarkoituksensa. Olen tehnyt aina niin hyvin, kuin siinä hetkessä, sellaisena minuna olen pystynyt.
Jälkeenpäin olisi niin helppo sanoa, että nyt tekisin monen asian toisin.=)
Seija sanoi…
... Kun muistaisimme, että riittää, kun tekee sen hetkisen parhaansa.
Kuten itse olet sanonut: me olemme vain ihmisiä!
Meistä pidetään huolta!
Voimia ja helpotusta oloosi toivoen...
Seija:
Niin..
jokin meissä kuitenkin herää, valpastumme tavallaan hyökkäämään, puolustamaan kuten leijonaemä poikasiaan..
Eläimet jättävät lapsensa jossain vaiheessa, ihmiset yleensä eivät.
Kaikki ne tunteet tulevat pintaan...suru, pelko, sääli, ahdistus...
Yritän uskoa, yritän luottaa..
ei pitäisi yrittää vaan luottaa!!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv

" Nähdä maailma hiekanjyvässä, ja taivas kedon kukassa, pidellä äärettömyyttä kämmenellään, ja ikuisuutta hetkessä"-William blake

" Kun tiedät kuka olet, mikään ei voi pysäyttää sinua "-Stedman Graham " On kaksi tapaa elää elämä. Toinen on kuin mikään ei olisi ihme. Toinen on, kuin kaikki olisi ihmettä."-A.Einstein " Emme näe asioita sellaisina kuin ne ovat, näemme ne sellaisina kuin itse olemme. "-Anais Nin

kukkaistytön kesäviesti

Hän on hieman uudistunut Hän on päässyt kehyksiin