Siirry pääsisältöön

" Emme näe asioita sellaisina kuin ne ovat, näemme ne sellaisina , kuin itse olemme."




"Minä olen vastuussa siitä, mitä näen.
valitsen tunteet, jotka koen, ja päätän itse päämäärästä,
jonka haluan saavuttaa.
Ja minä itse pyydän kaikkea sitä, mikä minulle näyttää tapahtuvan,
ja saan sen mukaisesti kuin olen pyytänyt."-IOK; s 509


Olen opiskellut "Ihmeiden oppikurssia" kolmisen vuotta.
Meitä on kahdeksan uskollista kurssilaista, jotka jaamme yhdessä ajan, ajatukset, prosessin, jota kuljemme hitaasti, iloisesti, herkästi, Ihmeiden maailmassa.


Ihmeiden oppikurssi on matka, mielenmuutosprosessi, lupaus tai valinta, että haluaa valita kahdesta yhden.
Egon tai Pyhän hengen, oman elämänsä ohjaajaksi.
Yksinkertaista mutta ei ihan helppoa.
Elämää...






Ajattelen, että ei mikään olisi Jumalan ja minun välissä.

Kolme vuotta sitten, en ikipäivänä olisi uskaltanut kirjoittaa, tai sanoa tuota ääneen.
Tuskin niin edes ajattelinkaan.






Valo on edessäni, takanani, yläpuolellani, sisälläni...

Kommentit

sylvi sanoi…
Olet siis löytänyt Jumalan tai sanoen Jumala on löytänyt sinut.
Hänen tietään minäkin kuljen.
Me peilaamme asioita omasta itsestämme ja siksi varmasti näemme asiat sellaisina kuin me itse olemme? Haemme tuttua vieraastakin.

Halaus, Hanne.
Marge sanoi…
Kaunista, Hanne, kaunista!!!<3<3
Minulla soi tässä vieressä vielä herkkä musiikki ja kun luin postauksesi ja katselin kauniita kuviasi, tuli ihan tippa silmään...
Ymmärrän sinua. Olen itse kai ollut aina ns. lapsen uskossa, mutta vasta viime vuosina uskoni on tullut syvemmäksi, vahvistunut, henkilökohtaisemmaksi...olen tiellä, matkaamassa, löytämääsä minäkin...
Lämmin rutistus sinulle, Hanne!<3
Marge sanoi…
Ps. Lumiomena tuossa sanoikin osuvasti, niinhän se kai on...peilaamme asioita oman itsemme kautta, kokemustemme, arvojemme, tunteidemme kautta...:)
Pepi sanoi…
Joillakin se vaan on, taito sanoa asioita kauniisti...sinulla on♥
Lastu sanoi…
Elämä on ihme. Ihminen on ihme. Anna meille silmät jotka näkevät, sanat jotka vievät eteenpäin. Kaikki on kaunista.
Metsätonttu sanoi…
Tosikauniita kuvia!

Ja yhdyn ajatukseen näkemisestä!
Mielikuvia on liikaa hämäämässä elämäämme!
Sylvi:
Hän on löytänyt minut jo kauan, kauan sitten...=)
Uskon, että me kaikki ihmiset kuljemme hänen tietään, tietäen tai titämättään..

Katja/lumiomena:
Niin se on..
tulkitsemme, emme ole paljaina läsnä vaan jo heti tartumme johonkin..
se on niin inhimmillistä..=)

Marge:
Täällä me yhdessä vaellamme, välillä auringossa ja välillä sumussa...
ja eiks matkallaolo ole tärkeintä=)

Pepi:
kiitos sinulle!!
Mistä olet tuon sydämen saanut?
halaus sulle..

Lastu:
juuri niin..
pyytäkää niin teille aannetaan..

Metsätonttu:

Ehkä luopuminen, puhdistautuminen niin kodissa kuin itsessäkin ois hyvää..
silloin mahtuisi uutta, arvokasta elämäämme..
Pepi sanoi…
♥ = alt ja oikean numerovalikon kolmonen :)
•◘○♦♣♠☺☻♥ (kannattaa kokeilla kaikki numerot samalla lailla )
pepi♥,
oi kiitos
☺ ☻ ♥ ♦ ♣ ♠ • ◘ ○ ◙ ♂ ♀ ♪ ♫ ☼ ► ◄ ↕ ‼ ¶ § ▬
Pepi sanoi…
kyllä tekniikka on ihmeellistä ☺☺
arleena sanoi…
Juutuin noihin kuviin, kauniita.
Kuulostaa mielenmuutosmatkasi sekä antoisalta että lohdulliselta.

Huomasin, että sanavahvistus sano oli nyt - elial
*itKuPiLLi* sanoi…
Tuli mukavia muistoja mieleen tästä. Mä kävin kanssa Tampereella parisen vuotta Ihmeiden Oppikurssi-ryhmässä. Kaipaan usein niitä innostavia keskusteluita.

Olen lukenut kirjan kannesta kanteen useaan kertaan ja edelleen selailen sieltä täältä. Ja aina aukeaa uutta ja ihmeellistä.

Prosessi on tosiaankin mitä yksinkertaisin, mutta siitä huolimatta se tuntuu välillä niiiin vaikealta. Ego on sellainen pikku piru, siltä ei tunnu ideat loppuvan koskaan.
Pepi:
Niin ...
olen iloinen kun voin nyt laittaa aina välillä sydämen, kun oikein sydän jyskyttää...

arleena:
Mistä huomasit sananvahvistuksen?
mistä elial?

Mieli on niin vikkelä,
kerkeeväinen, villi lapsi..
Joskus on hyvä, että on keinoja, välinenitä, elämässä,
joskus vain antaa virrata ja atrkkailee suu hymyssä onnellisena, vaiks mitä tapahtuu..

iTKupiLLi:
Tykkään olla siinä ryhmässä.
nautimme teetä, jutustelemme niitä näitä,
tuemme toisiamme..ja sit hymyhuulessa ihmettelemme sitä egoa..

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Tarvitsemme valoa !

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …