Siirry pääsisältöön

kauneimmassakin ruusussa on piikkejä..




Ihana, aurinkoinen, kirkas päivä.
Pieni raaka, hävytön tuuli yritti pelotella.

Minua on pyydetty luennoimaan hyvästä elämästä, hyvinvoinnista tai vastaavasta.
Aihe jätettiin tahalleen avoimeksi, jotta voin vapaasti ideoida juttuni.
En edes muista kenelle menen puhumaan...Taisi olla Rotareiden naiset tai Leijonien naiset tai joku "tärkeämpi" porukka..Aikuisia naisia joka tapauksessa.





Suunnittelin heille hetken, jossa harjoittelemme/olemme läsnä, hengitämme täydellisesti, kuuntelemme parantavaa laulua, laulamme parantavia vokaaleja, piirrämme viivaa/annamme kynämme liikkua vapaasti, annan heidän sokkona valita kuvan, jossa on joku runo tai aforismi...
Ehkä omia kuviani ja annan sen heille muistoksi.


Ihan alussa sekä kaikkien noiden eri harjoituksien välissä pyydän heitä kirjoittamaan minkä tahansa sanan paperille.
He saavat lopuksi kirjoittaa valitsemistaan sanoista runon tai lauseen, lisäten tarvittaessa jonkun sanan..

Jaamme runoja, jos vapaaehtoisia esittäjiä löytyy.





Jossain vaiheessa hieman saatan puhua niistä tekijöistä, jotka usein saattavat
estää luonnollista ilmaisuamme ja vastaavasti, jotka saattavat vapauttaa.

Jätän suunnittelunkin avoimeksi ja vapaaksi. Kuulostelen tilannetta ja annan kaiken tapahtua.




Tervetuloa sydämellisesti uudet lukijani: Hannah, Mirka, Wihtori, Pepi ja muut vanhemmat, joita en ole tervetulleeksi kutsunut.
Jos joku ihan hirmusti haluaa minulta tekemäni kortin, voi lähettää osoitteensa, niin ehkä postisetä tulee kylälle.

Kommentit

SusuPetal sanoi…
Kuulostaa hyvältä kokonaisuudelta suunnittelemasi luento. Ei vain kuuntelemista, vaan toimintaa, käden ja ajatusten yhteistyötä, kehon ja hengityksen mukaan ottamista.

Nautinnollista hetkeä siellä!
Yaelian sanoi…
Suunnittelemasi luento kuulostaa hyvältä ja mielenkiintoiselta,minäkin haluaisin olla mukana;D Toivottavasti sekä sinä että naiset nautitte:-)
Pilviharso sanoi…
Mielenkiintoista, ollapa mukana!
wihtori sanoi…
Luulenpa, että naiset pitävät, minä pitäisin ainakin. Saako tulla mukaan ;)
Jään aina tuijottelemaan näitä ihania kuviasi pidemmäksikin aikaa. Voimaa ja valoa !
Pepi sanoi…
Jotain ihan muuta piti tehdä, mutta kerta kaikkiaan juutuin kuviesi pariin!
En likikään kaikkia tekstejä lueskellut, silkkaa visuaalistaa nautintoa vain ♥♥

Tykkään kovasti tyylistäsi !

Oikein mukavaa sunnuntai-iltaa :)
arleena sanoi…
Hyvä aihe. Mielelläni olisin kuuntelemassa, herättelemässä itseäni.

Antoisia yhdessäolon hetkiä tilaisuuteen
Lastu sanoi…
Olen täysin varma, että luennostasi tulee antoisa matka, ikimuistoinen läsnäolijoille. Juuri noin rakennettuna se kantaa ja vaikuttaa. Hyvä tahto kaikessa johtaa hyvään elämään.
SusuPetal.
Annan suunnitelman muhia ja luovien ideoiden ilmaantua ..
olen ihan innoissani..=)

Yaelia:
Minä itsekin tykkäsin olla tällaisessa jutussa mukana..
uskon että he tykkäävät..

Pilviharso:
Niin..
Itselleen voisi myös tehdä luovan hetken:
hengitysharjoituksia, keskittymistä, laulamista jne..
se avaa itseään..

Wihtori:
terv etuloa vain mukaan=)
kitos...
olen iloinen kun joku saa kuvistani jotain, joku iloa joku, energiaa, surua...

Pepi:
kiitos sinulle..
Kuvat puhuvat paljon,
aina ei tarvitse tekstiä lukeakkaan..
ottaa sen, mitä kaipaa ja tarvitsee..
halit!

arleena.
uskon, että tällaisten juttujen tekeminen on kaikille avaavaa, innostavaa..
ja yksinkin niitä voi tehdä =)

lastu:
kiitos sanoistasi Lastu.
Olen ihan innoissani ja odotan jo torstaita.
Alan juuri tulostamaan kuvia heille..=)
Voi hyvin=)
Metsätonttu sanoi…
Hei! Vinkkinä tuli mieleen, kun olen paljon filosofisesti noita käsittelitä työstänyt. Entäs jos antasit paperin jossa on ruusunkuva ja pyytäisit heitä kirjoittamaan mitä se heille kertoo. Se voisi avata keskustelua...

Kun sinullakin noita ruusuja...Metsis
Leena Lumi sanoi…
Aivan ihanaa! Nyt linkitän tämän, sillä tämähän liittyy naisten hyvinvointiin...
tinttarus sanoi…
HAnne! Olet niin uskomattoman ihana. Miten pääsisinkään livahtamaan mukaan luennollesi.....JOten jos siellä istuu joku joukkoonkuulumattomanoloinen, olen siellä:)

Lämmin ajatus luoksesi!
Metsätonttu hei!

kiitos hyvästä ideastasi...
mutta
päätin ottaa käyttöön omia tekemiäni kuvia, joista olet tehnyt kortteja..
Annan heidän valita yhden kortin ja siitä he saavat kertoa...mitä tuo valittu kortti nostaa pintaa...

Leena Lumi:
kiitos leena, Kiitos kommentistasi ja kiitos linkityksestäsi.
ihanaa tätä päivää =)

tinttarus:

Voi ihanaa, tule sinne ja tuo valosi ja lempeytesi lämmittämään tupaa, tuomaan kirkkautta huoneisiimme..
ilomielellä otan sinut sinne vastaan =)
En ihmettele!
Heli sanoi…
Oh, tuollaiselle kurssille minäkin lähtisin!
Avletto sanoi…
Olen blogiesi uusi seuraaja. Kaikkien.Ilman muuta haluan kortin. Tuisin siitä iloiseksi.Olen miettinyt miten tuo tyttö grafiikassasi on niin kovasti tuttu.
Osoitteeni. Lauri,8438 Stø,Norge.
Se riittää täällä nimeämättömien teiden ja numeroimattomien talojen kaikenmaailman rekisteröinnistä vapaassa kylässä.
Heli:
Voi kun kiva kuulla heli=)

Avletto:
Tuo "keinuko"?
Onko väliä, millaisen kortin haluat?
laitan maanantaina =)
Avletto:
Ai niin tuo tyttö..
Olen kirjannut väärin ..
Hän on alunperin grafiittikynällä piirretty ja myöhemmin guashilla värinsä saanut..
niin, ehkä hän muistuttaa sinua jostakin tytöstä...
Hän on nyt seinälläni ja hänen katseensa on valtaisan pehmeän, suloisen tuijottava..

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …

Tarvitsemme valoa !