Siirry pääsisältöön

metsän lumoissa..




Joka aamu riennämme Pilkun kanssa tänne.
Satoi tai paistoi.





Pieniä herkkiä ihmeellisyyksiä,
metsä täynnä





Eilen kahdeksan kurjen huudot hätkähdyttivät meidät.
Hiivimme lähemmäksi.
Kurjet kaarsivat yltämme kauemmaksi rauhaan.





Pilkku oli ihmeissään, innoissaan,
melkein "asennossa".





Harmitti ihan pikkuisen, ettei ollut oikeanlaista putkea mukana, jotta oisin saanut tarkempia kuvia linnuista.
Mutta silmäni näkivät, sieluni koki.
Se on tärkein kokemus ja muisto.


Kommentit

Yaelian sanoi…
Pilkku on niin hellyttävän näköinen! Ihana metsätie teillä on ulkoilua varten...
Mukavaa viikonloppua sinulle ja Pilkulle!
Pepi sanoi…
Upeasti olet saanut valon ja fiilikset kuviin!!!!

Kiitos suloisesta enkelistäsi, se lensi perille ja odottaa nyt Lillaan pääsyä, sopivan kokoinen kehys vaan vielä puuttuu ☺
Avletto sanoi…
Luulen, että noilta poluilta ja niiden varsilta löytyis myös sieniä:)Tuntuu siltä.
Irmastiina sanoi…
Hienot kuvat olet taas tänne laittanut!

Metsältä äsken juuri Niilon kanssa kotiuduttiin...kyllä oli kaunista...aurikoa siivilöityi puiden latvusten läpi ja mikä rauha metsässä aina onkaan...☺

Aurinkoa viikonloppuusi.♥
arleena sanoi…
Metsä on oikea satumetsä. Rentouttavaa.
Yksinäinen susi sanoi…
Metsä lumoaa pelkällä olemuksellaan. Se on kuin koti, jonka luo saa aina palata.

Voi kun Pilkku on hellyyttävä. :)
Elegia sanoi…
Ihania kuvia, kaikki! Ensimmäisessä kuvassa on vieno, mystinen ja utuinen tunnelma. Ja hämähäkinverkko on kuin helmistä kudottu, kaunis!

Ja sitten tietenkin ihana Pilkku, joka näyttää kuvassa hyvin mietiskelevältä :)
sylvi sanoi…
Voi kun on ihania kuvia.
Pilkkusi on niin ihanan näköinen.
Kaikkea hyvää sinulle!
Huhtikuunnoita sanoi…
Onnea edellisen postauksen kertomaan näyttelyysi. Hyvinhän se menee, tietysti ja maine kasvaa :o)
Ja tuo koirimus Pilkku on jotenkin niin sinulle sopiva kaveri, valkoinen, pilkullinen ja herttainen, mutta sisältä löytyy omaa tahtoa ja kurittomuuttakin :o)
tinttarus sanoi…
TÖissä lasten kanssa rallatellaan aapisen laulussa: Metsä on kuin kirja sammalkantinen, tarinoita kasvaa varteen polkujen...
Se on aika totta.
Ja niin paljon pieniä ihmeitä ja kauneutta!
Olet napannut herkkiä kuvia.

Tänään on upea aurinkoinen ja kuulas syyssää. Nautitaan siitä! Flunssakin jo loitompana♥
Ihana valo tuossa metsässä, taikaista.
Harakka sanoi…
Ihania metsäkuvia, kolmas ylhäältä on niin kaunis!
Siihen kuvaan jäin kiikkiin!
Niin kuaniita , kuin unessa olisi käynyt!
Pilkkukin ihmettelee metsän kauneutta!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …

Tarvitsemme valoa !