Siirry pääsisältöön

Näyttelyni avajaisista..




Puhelin toimittajille tuntojani, ajatuksiani.
Aika kivan jutun Uudenkaupungin sanomat julkaisi tänään.




Jännä yhteensattuma minun mielestäni oli tämä tämänpäiväisessä Hesarissa
ollut Heikki Aittokosken kirjoitus, joka kosketti minua syvästi.
Ajattelin ottaa kirjoituksesta valokopioita ja lähettää paikallisille politikoille, pienellä omalla viestillä höystettynä.

kummelin lopetus, tätänykyä tapahtuisi vuodenvaihteessa.
Jotain , jonkinlaista jotkut, jossain ovat suunnitelleet jatkoksi entisille Kummelilaisille. En usko sen elävän, riittävän.

Olen syvästi pettynyt tämänpäivän päätöksiin viedä äänettömiltä ihmisiltä heille tärkeitä toimintaterapioita, vuorovaikutusmahdollisuuksia, mahdollisuuksia viettää vertaistukiryhmässään turvallista arkea..

Heillä ei ole niin väliä.
Eiväthän he "tuota" mitään...
He eivät valita ja heidän omaisensa ovat väsyneitä..


Kommentit

Maria sanoi…
♥Olet upea ihana nainen.Kiitos kun saan tuntea sinua edes pikkuisen.
Ari sanoi…
Hienoa Hanne, mukana hengessä ainakin!
Irmastiina sanoi…
Koskettavaa luettavaa.♥

Aina, kun on huono aika, viedään heiltä, jotka eivät jaksa pitää puoliaan.

JA MArian sanoin, kiitos että saan tuntea sinut.♥
Hieno ja koskettava juttu! Taiteesi on upeaa ja puhuttelee minua, kuten monia muitakin. ♥
Pepi sanoi…
Peukut pystyssä ♥
Et tee turhaa työtä! ♥

(tuli muuten vahvistussanaksi fight, aika osuvasti ☺)
Leena Lumi sanoi…
Hyvä sinä!

Luin jutun, mutta vaikka luetunymmärtämiseni on yleensä vahvaa, en ymmärtänyt Aittokosken viimeistä virkettä. Oliko se ironiaa vai mitä.

Aina pitää olla heikompien puolesta, olivatpa ne kärsiviä eläimiä, siipirikkoja ihmisiä tai omaa syyttään vaikeuksiin joutuneita.

Vahvuutta ja Voimaa Sinulle!

Yaelian sanoi…
Kurjaa kun Kummeli lopetetaan.Toivottavasti päättäjien päätös saadaan peruttua.Olet ihana kun laitat nuo lehtijutut tännekin :) Ja paljon menestystä näyttelysi johdosta,voisinpa minäkin tulla sinne katsomaan:)
arleena sanoi…
Hyvät ja nappiin osuneet kirjoitukset. Me unohdamme niin helposti ne, jotka kärsivät hiljaa ääntä pitämättä.
On hyvä, että asia otetaan esille ja Hanne olet toiminut todella upeasti.
Toivon parasta ratkaisua tälle asialle.
Kirjailijatar sanoi…
Sinä olet upea, upea nainen, onnittelut :)
Una sanoi…
Ihana olet, kun annoit ihania korttejasi. =) Miullapa siun lähettämäsi kortit odottelevat, että laitan ne jossain vaiheessa kotimme seinälle, sitten kun tämä aikaavievä remontointi joskus loppuu... Nyt ne ovat remonttipölyltä suojattuina odottelemassa, ihanat sinisävyiset aarteeni. =) <3
Kiirepakolainen sanoi…
Olet voittanut paljon. Olet valjastanut vaikeudet voiton suitsiin. Kuvistasi hohkaa koetun tuskan voitto. Lämpö. Aitous.
Kiitos niistä. Käyn usein sivuillasi ihastelemassa.
Hienoa että sait näyttelyn!
♥ Hannele sanoi…
Hienoa (tuollaista vähän Ruotsissakin, hoitopaikoista pihistellään)
Elegia sanoi…
Voi sinua ihana, ensin onnittelut näyttelyn johdosta! Olisin mielelläni tullut, jos vain olisi ollut mahdollisuus. Pidän kovasti kuvistasi!

Kovasti toivoisin, että päättäjät harkitsisivat toisenkin kerran Kummelin kohtaloa. Se on varmasti tärkeä henkireikä monelle!

Nyt luen tuon toisen jutun.
Hannah sanoi…
Voi sinua upeaa, urheaa naista! Lämpöiset onnittelut ensinnäkin näyttelystäsi, kuvasi ovat lumoavia. Liikutuin myös kovin toiminnastasi mielenterveyspalveluiden turvaamiseksi. Teet näkyväksi lähimmäisyyden työtä ja se jos mikä on kunnoitettavaa.
Anonyymi sanoi…
Onnea näyttelysi johdosta ja kiitos kaunis kortista!
Hienoa, miten jaksat pitää heikompien puolia.
Voimia ja luomisen iloa sinulle! Terttu
Kiitos teille kaikille ihanista sanoistanne.
Kaikki me omalla tavallamme autamme, tuemme, olemme läsnä lähimmäistemme elämässä. J
oka hetki on tilaisuus antaa hymyä, hyväksyntää, rakkautta, aikaa.
Joka hetki saamme valoa.
Kun oivaltaa,ymmärtää, löytää totuuden, että olemme kaikki yhtä, jotenkin koko ajatusmaaima muuttuu, rakkaus virtaa meissä ja haluamme elääerilailla kuin ennen..
Näin ajattelin..
Marja Leena sanoi…
Onnea Hanne vielä kerran näyttelysi johdosta, olet varmasti ansainnut kaiken sen hyvän, mitä se tuo mukanaan. Ja enemmänkin. Sinusta näkyy se, että elämä on muotoillut sinusta kauniin, joka tavalla. Ei se varmasti ole ollut helppoa. Kuvasi auttavat minuakin juuri tällä hetkellä.
Harakka sanoi…
Onnea vielä näyttelysi johdosta ja ihanaa, kun taide on sua auttanut jaksamaan eteenpäin.
Mutta ajattele niitä ihmisiä, kellä ei ole mitään vastaavaa, mihin voivat tuntojaan purkaa...Ikinä ei saisi jättää vähemmälle mielenterveydestä kärsivien vanhempia ja omaisia.
Olen samaa mieltä kanssasi ja enemmän pitäisi siihen asiaan yhteiskunnan panostaa, se on aika tärkeä asia, se koskee meitä muitakin.
Marge sanoi…
Voi, Hanne, kuinka surullista!!
Onneksi on ihmisiä, jotka välittävät, niinkuin sinä!♥
Siunausta ja voimia!♥
Liirum sanoi…
Myöhästyneet Onnittelut näyttelystäsi <3
Elämän synty rakentuu palasista, mutta voi myös hajota palasiin:
Hän kuulee,näkee ja kokee.
Yksi Hannen kaltainen ihminen vaikuttaa monen ihmisen elämän laatuun.
Uskotaan parasta, tuhkastakin nousee elämää !
kiipeilijä sanoi…
Minuakin nämä kirjoitukset koskettivat - sinä Hanne kosketat minua teksteilläsi ja ennen kaikkea taiteellasi.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Tarvitsemme valoa !

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …