Siirry pääsisältöön

tervetuloa syksy




seison pellolla
kaksi kurkea tuijottaa minua
huutavat
lentävät
ikävä jää

jos saisin olla eläin
olisin kurki
niiden huuto on jo minussa
vain lento puuttuu






Olen metsäläinen.
Hiukset havunneulasia täynnä.
En halua pestä tuota tuttua tuoksua pois.

Pesen Pilkun jalat, mahan
jos se kuitenkin hiipii yöllä viereeni.

Kommentit

Yaelian sanoi…
Ihana kuva taas Hanne! Mukavaa alkavaa syksyistä viikkoa ja haleja!
Irmastiina sanoi…
Samoin Niilo joutuu aina pesulle ulkoilun jälkeen... hän, kun on vielä niin matala, on vatsanalus aina likainen...☺

Ihanaa ensiviikkoa sinulle ja Pilkulle.♥
t, Irmastiina j Niilo
Marja Leena sanoi…
jos saisin olla eläin
olisin kurki
niiden huuto on jo minussa
vain lento puuttuu

Miten kauniisti kirjoitat. Tämä on täydellinen runo. Syksyn tuoksuja ja tunnelmia!
♥ Hannele sanoi…
ilma tuntuu raikkaalta
Ari sanoi…
Tänään ei ollut tietoakaan mistään syksystä Turun päivillä, niin hieno ilma että!
arleena sanoi…
Kurjen huudossa on jotain lähtemisen ikävää ja kaukokaipuun tuskaa.
Pepi sanoi…
Hei ihanoiden tarinoiden ja kuvien tekijä...blogissani on sinulle tunnustus ☺
Leena Lumi sanoi…
Kurki on mystinen muinaiseläin. Jos siitä haluaa tietää enemmän, kannattaa lukea Richard Powersin kirja Muiston kaiku.

Mahtavat värit kummassakin kuvassa, mutta etenkin alempi vetoaa, kun siinä on tummaa.

Kurjet ja joutsenet ovat lentäneet jo monena päivänä tästä ylitse.

Koiran kuran peseminen on elossaolemisen merkki;-)
Yaelian:
kiitos sinulle ♥
Ihanaa viilenevää syksyä myös sinulle =)

Irmastiina:
Onneks suihkulla on niin helppo suihkauttaa masu ja jalat puhtaiksi..
niilolle terveisiä=)

Marja Leena:
Kiitos sinulle.
Nuo kurjet ovat jättäneet, etenkin tänä syksynä, merkkinsä minuun..

Voimia ja valoa sinulle!

Hannele:
Niin tuntuu ja maistuu ja tuoksuu!!

Ari:
=)=)

arleena:
vois mennä/lentää niiden perässä Espanjaan tai Pohjois-Afrikkaan=)

Pepi:
kiitos, ihana , tunnustuksestasi=)

Leena Lumi:
Ehkäpä luenkin=)

minäkin tykkään tuosta tummemmasta hiukkasen enemmän..

Sieltä Keski-Suomesta ne kerääntyvät tänne etelämpään ja sit yhdessä jatkavat matkaansa. Upea, vaikuttava näky tuo kurkiaura ja mikä viisaus siihen sisältyykään..


iso kaipuu jää..
Nana sanoi…
Minäkin olen, enkä aina pese tassuja ;)
Harakka sanoi…
Niinkuin Arleenakin sanoi, kurkien huudoissa on lähtemisen ikävää ja kaukokaipuun tuskaa.
ja nyt on niin kuraistakin, että pitää koirantassut pestä joka kerta lenkin jälkeen, ei kivaa!!
Nana:
Minä suihkutan melkeinnpä aina metsälenkin jälkeen, pakko!
Niin paljon kuraa pelloilta, ojista , soista..=)

Harakka:
Nyt jos rakentaisin talon, eteisessä ois tassunhuuhteluyksikkö=)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Tarvitsemme valoa !

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …