seison pellolla
kaksi kurkea tuijottaa minua
huutavat
lentävät
ikävä jää
jos saisin olla eläin
olisin kurki
niiden huuto on jo minussa
vain lento puuttuu
Olen metsäläinen.
Hiukset havunneulasia täynnä.
En halua pestä tuota tuttua tuoksua pois.
Pesen Pilkun jalat, mahan
jos se kuitenkin hiipii yöllä viereeni.
Kommentit
Ihanaa ensiviikkoa sinulle ja Pilkulle.♥
t, Irmastiina j Niilo
olisin kurki
niiden huuto on jo minussa
vain lento puuttuu
Miten kauniisti kirjoitat. Tämä on täydellinen runo. Syksyn tuoksuja ja tunnelmia!
Mahtavat värit kummassakin kuvassa, mutta etenkin alempi vetoaa, kun siinä on tummaa.
Kurjet ja joutsenet ovat lentäneet jo monena päivänä tästä ylitse.
Koiran kuran peseminen on elossaolemisen merkki;-)
kiitos sinulle ♥
Ihanaa viilenevää syksyä myös sinulle =)
Irmastiina:
Onneks suihkulla on niin helppo suihkauttaa masu ja jalat puhtaiksi..
niilolle terveisiä=)
Marja Leena:
Kiitos sinulle.
Nuo kurjet ovat jättäneet, etenkin tänä syksynä, merkkinsä minuun..
Voimia ja valoa sinulle!
Hannele:
Niin tuntuu ja maistuu ja tuoksuu!!
Ari:
=)=)
arleena:
vois mennä/lentää niiden perässä Espanjaan tai Pohjois-Afrikkaan=)
Pepi:
kiitos, ihana , tunnustuksestasi=)
Leena Lumi:
Ehkäpä luenkin=)
minäkin tykkään tuosta tummemmasta hiukkasen enemmän..
Sieltä Keski-Suomesta ne kerääntyvät tänne etelämpään ja sit yhdessä jatkavat matkaansa. Upea, vaikuttava näky tuo kurkiaura ja mikä viisaus siihen sisältyykään..
iso kaipuu jää..
ja nyt on niin kuraistakin, että pitää koirantassut pestä joka kerta lenkin jälkeen, ei kivaa!!
Minä suihkutan melkeinnpä aina metsälenkin jälkeen, pakko!
Niin paljon kuraa pelloilta, ojista , soista..=)
Harakka:
Nyt jos rakentaisin talon, eteisessä ois tassunhuuhteluyksikkö=)