Siirry pääsisältöön

pyhä aika




Olen palannut eilen joogaopistolta.
Kehoni on viikon joogaharjoitusten jäljiltä avoin, joustava, pehmeä, virkeä... tunnen vahvasti, että olen itsessäni, itseni kokoinen!
Mieleni on levollinen, enemmän läsnä, tietoinen...lempeä ja valoisa.
Hieman oli aluksi vaikeaa yhtäkkiä, joogaopiston rauhasta, hiljaisuudesta hypätä torstain pääsiäsiruuhkaan maantiellä, kaupoissa.. Mutta nopeasti toisaalta pääsin myös tähän maailman rytmiin, säilyttäen kuitenkin oman sisäisen rauhaisan rytmin..

"Olkaa maailmassa mutta älkää maailmasta"

Muistan lapsuudestani kuinka pitkäperjantaina emme saaneet oikeastaan tehdä mitään. Piti olla kotona, ei saanut mennä kavereitten luo. Mikään ei ollut auki, kaikki oli harmaata ja itsekin piti olla "iloton"..ja usein silloin satoi vettä..
Tänään ei ole elämässäni ainakaan ulkoista muotoa, jota pitäisi toteuttaa. Ja jos haluaisin jotain viihdettä, se onnistuisi loistavasti: kapakat ovat auki..kioski..videovuokraamot..on konsertteja, leffoja..

Ehkä itse tutkiskelen jollain tavoin sisäistä maailmaani ja mietin tätä Jeesuksen tarinaa. Vastaanotan myös tämän viikon harjoitusten, uusien sosiaalisten kuvioiden antamaa voimaa, valoa..

Meille on annattu syntimme anteeksi. Ja ihmeiden oppikurssin mukaan, ei kukaan ole koskaan syntiä tehnytkään.Olemme kaikki henkiä. Elämme vain harhassa,olemme unessa, olemme mielenvikaisia..

Synti, mitä se on? kysyimme innokkaina koululaisina: Onko tanssi syntiä?

Synti on yhtäkuin olla erossa Jumalasta.
Olet löytänyt aidon itsesi kun olet yhteydessä Jumalaan.
Eli olet syntinen, jos et ole aito oma itsesi. (minun logiikkani)

Joogakurssilla mietin hyvin paljon hengellisiä ja henkisiä asoita. Ne ikäänkuin tulivat ajatuksiini luonnollisesti joogaharjoituksen myötä. Minulle tuo polku, tie on ainakin hyvin tärkeä tie itseni luo, aidon itseni ja samalla Jumalan.

"Jokaisen syvyyden alta avautuu uusi syvyys."

Piirtelin joka päivä kurssini aikana yhden kuvan, päiväkirjanani..tämä kuva on yksi niistä.

Kommentit

Eihän tartte pitkäperjantai olla yhtä synkkää kuin silloin ennen vanhaan, mutta eihä se monelle olisi vaarallista, jos vaikka yhden päivän ottaisi rauhallisesti. Kaupat vois olla kiinni edes yks päivä.

Niin, miksi ne synnit, lapsillakin...
arleena sanoi…
Kuva on surullinen, kärsivä ilme kasvoilla on ehkä hartautta kärsivän puolesta.

Samoin oli meillä pitkäperjantaina, kyläillä ei saanut. Kotona piti viettää aika hiljaisesti.

Mielenkiintoinen teoria synnistä.
Synti on erota ja kaikota Jumalasta.
Sitähän se on tänä päivänä. Jumala on tuntematon tai etäinen suurelle osalle meistä. Jumala muistetaan vain juhlapäivinä tai surun kohdatessa.
hanne sanoi…
Kiitos Hannelen paratiisi kommentistasi:)
lapset ovat viattomia!

Arleena,niin se usein on ...sit kun ihminen menettää jotain arvokasta itselleen, hän kääntyy Jumalan puoleen, muuten unohdetaan tyystin..
Monessa muussa maassa , kulttuurissa uskonta on lähellä arkea...
Marjut sanoi…
Kaunis surusilmäinen tyttö.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …

Tarvitsemme valoa !