virtaus

Eilisessä hesarissa (21.4) vieraskynässä kirjoitti Minna Marsh henkisestä valmennuksesta:

"Suurin osa suomalaisista huippu-urheilijoista ei yllä kilpailutilanteessa parhaaseen suoritustasoonsa. Oma potentiaali on jotain, jonka vain harva urheilija pääsee kokemaan sen täydessä mitassa.
Suomessa urheilijoiden henkinen valmennus raahaa yhä muun valmennuksen perässä. mentaalisten taitojen kehittämistä ei yleensä sisällytetä lainkaan valmennusohjelmaan.
Liiallinen keskittyminen voittamiseen pilaa monen urheilijan ja pahillillaan koko joukkueen suorituksen . Voittamisesta ei koskaan saisi tulla itsetarkoitusta.
Urheilijan suorituskyky romahtaa aina kun paineet kasvavat sietämättömän suuriksi."


Kun ihminen on virtauksessa, hän on avoin, myönteinen ja täynnä energiaa.Virtaukselle on ominaista spontaani ilo ja lievä hurmio. Ihminen pystyy keskittymään tahtäväänsä ja olemaan yhtä sen kanssa.Hän menettää ajantajun ja suoriutuu vaivatta kaikesta, mitä tekee. Hän on oman henkisyytensä kautta yhteydessä universaaliin tietoisuuteen.
IHMINEN UNOHTAA ITSENSÄ JA HÄN IRTAUTUU EGOSTAAN: hänestä tulee jotain suurempaa.

On useita tapoja päästä virtaukseen. Täydellinen henkinen läsnäolo ja kaiken huomion kiinnittäminen tekeillä olevaan asiaan, syvä keskittyminen.
Jos ihminen on masentunut, kiihtynyt tai levoton, virtaus pysähtyy ja siihen on hyvin vaikea päästä. Jotkut yrittävät ohittaa tällaiset esteet alkoholin ja muiden päihteiden avulla. Ne voivatkin auttaa jonkin aikaa mutta vaikuttavat pitkällä aikavälillä usein päinvastoin kuin oli tarkoitus: esteet eivät häviä vaan muuttuvat pysyviksi.

Aloitin astangajoogan joskus kauan sitten Hangon saaristossa. Silloinen opettajani kiinnitti huomion siihen, että yritin olla mahdollisimman hyvä, yritin melkein väkisin viedä nenääni lattiaan, yritin niin valtavasti SUORITTAA. En ollut oivaltanut suorittamistani, joka näkyi myös monessa muussakin. Siellä joogan sylissä opin antautumaan, luopumaan, heittäytymään hengitykseni ja painovoiman kanssa siihen hetkeen, läsnäoloon. Ei tarvittu muuta. Kaikki tapahtuu juuri oikeaan aikaan, kun keho ja mieli on valmis.

Pikku lapsi luonnostaan on läsnä, virtauksessa kunnes me aikuiset opetamme hänet suorittamaan, kilpailemaan.

Niinkuin jousiammunnassa, jos keskityt saavuttamaan kympin, suoritat ja useinmiten ammut ohi, etkä nauti ja iloitse läsnäolostasi..mutta jos hengität oikein, asentosi on oikea, vapaa, rento, nautit läsnäolostasi ja sit vain annat jousen lentää...