Siirry pääsisältöön

Jarvis hoidossa...




Vanhempi tyttäreni oirehti eilen aika pahasti sairaudessaan.
Hän oli aika sekaisin vaikka toisaalta oli vahvasti läsnäkin, joissakin asioissa.
Hän sai viikon sairauslomaa.
Otin Jarviksen hoitooni. Tyttäreni ehkä tulee tänään luokseni lepäämään.





Jarvis on niin kultainen, suloinen, sotkeva sielunkumppani.
Olemme tehneet pitkiä lenkkejä metsässä.
Olen ostanut hänelle maksalaatikkoa, joka on hänen herkkuaan.
Jälkkäriksi muutama pipari.





Kun vanhempi tyttäreni oirehtii, nuorempi tyttäreni ikäänkuin terästäytyy...
Hän voi aina silloin paremmin kuin yleensä.


Eilen, kun ajoin Turkuun tyttäreni luo Mehiläiseen, tuntui niin raskaalta, surulliselta..
Itkin sydämen pohjasta asti.
Mutta kuitenkin jaksan tämän kaiken keskellä. Tämä on elämääni. Otan kaiken vastaan, yritän olla takertumatta suruun, negatiiviseen. Yritän nähdä kaiken sen hyvän, kaiken sen kauniin elämässä. Uskon, että tällä kaikella on oma merkityksensä.

Minulle annetaan valoa, voimaa, iloa...ja elämässä on niin paljon rakkautta...

Kommentit

Leena Lumi sanoi…
Hanne, miten minusta tuntuu, että Jarvis ja sinä olette tosi hyvä pari♥

Merillekin tapahtui runsas vuosi sitten jotain...tunsin itseni takuulla sairaammaksi kuin mitä tyttäreni oli. Sitten tuli pieni villakoira, joka avasi tyttäreni silmät näkemään, että suhde, jossa hän eli...Sen piti loppua ja näin kävi.

Asioilla on tapana järjestyä! Ja elelivät ne meinaa järjestyä, koirat avaavat meille uusia ikkunoita, että näkisimme paremmin.
Lastu sanoi…
Jarvis on hyvässä hoidossa, tyttäresi on hyvässä hoidossa. Paljon lempeitä säteitä elämääsi lähetän, sinulle joka jaksat aina kääntää katseen kohti toivoa ja valoa, silloinkin kun on kyyneleiden vuoro.
Maria sanoi…
Lämpöisin ajatukseni Sinulle arjessasi jaksamiseen Hanne!
lumiomena sanoi…
Voimia ja rakkautta sinulle, Hanne! Sinä olet juuri sellainen äiti, jollainen jokaisella tyttärellä pitäisi olla ♥

Jarvis on ihana.
Verna sanoi…
Lapset ovat äidille suurin ilonaihe. Siksi heistä on välillä myös suuri huoli. Niin paljon rakkautta annat lapsellesi, että kaikki kääntyy varmasti parhain päin. Ja loppuviimeksi kaikki menee juuri niin kuin pitääkin. Kaikella on syvempi tarkoitus, sellainen, mitä emme läsnä olevassa hetkessä aina kykene ymmärtämään. Kuitenkin kaikki mikä tapahtuu, on meille hyväksi.

Maailmankaikkeus, suuri, jumallinen rakkaus pitää huolta meistä jokaisesta. Meillä jokaisella on oma, ainutlaatuinen tehtävämme täällä.

Lämpimiä halauksia sinulle, Hanne ystäväni...

p.s Jarvis on ihana!!!
Johanna sanoi…
Voimia sinulle Hanne-kulta!
Yaelian sanoi…
Jarviksesta on sinulle varmaan nyt lohtua kun tyttäresi ei voi hyvin.Ihanan lempeältä näyttävä koira.Paljon voimia sinulle ja tyttärelle paranemisiin.
Harakka sanoi…
Sä olet sellanen enkeli itsekkin, kun piirrät niitä enkeleitä.
Aina sä osaat löytää valoa ja toivoa, rakkautta kaikesta. Se on hieno lahja, ja Jarvis on hyvä ystävä sulle, se tietää, miltä susta tuntuu.
Voimia sulle ja halit!
trina sanoi…
Kaikkea hyvää ja voimia sinulle ja rakkaillesi! Minulle tulee empatiakyyneleet, tiedän miltä tuntuu, kun on huoli läheisistä. Eläimet ovat lohdullisia kumppaneita.
SusuPetal sanoi…
Kurjaa, että tyttäresi voi huonommin. Äidin tuska ja avuttomuuden tunne tekee kipeää.

Onneksi sinulla on karvainen lohtu siinä lähellä!
Uuna sanoi…
Äiti on aina äiti, vaikka lapsi olisi aikuinenkin. Surullista että tyttäresi tila taas huononi. Voimia sinulle ja teille kaikille!
Ihanan surusilmäinen lohduttaja sinulla onneksi.
arleena sanoi…
Toivon tyttärellesi paranemista.
Voimia sinulle. Suru omista lapsista on suruista suurin.
Pilviharso sanoi…
Voi sinua, Äiti... Onneksi on Jarvis, ilmekin niin vakaa.

Halusta ja voimaa täältä lähettää
Ari sanoi…
Koirat ovat aian hyvin empaattisia, osaavat "lukea" ihmistä joka taitaa olla hyvä asia tyttärellesi ja myös sinullekin kun saat hoitaa.

Jaksamista Hanne!
Seija sanoi…
Voi Sinnuu...
Tsemppiä ja voimia!

Aivan ihana "terapeutti" teillä onneksi on!

Enkeleitä, onhan heitä...
hanne sanoi…
Leena Lumi
Lastu
Maria
lumiomena
Verna
Johanna
Yaelian
Harakka
Trina
SusuPetal
uuna
Arleena
Pilviharso
Ari
Seija

kiitos teille kaikille ihanille blogiystävilleni kannustuksesta, voimasta , ymmärryksestä ja läsnäolostanne...Olen saanut teiltä valoa päivääni!

Vanhempi tyttäreni sairastaa kaksisuuntaista mielenhäiriötä, joka pitäisi lääkkeillä olla aika hyvin kurissa. Kuitenkin tyttäreni on oireillut viimeaikoina?
Onko hän , lääkkeiden pelossa syönyt liian vähän niitä?
Maanantaina hän oli hyvin tuskainen ja luuli kuolevansa.

Vanhemman tyttäreni diagnoosi on tehty n vuosi sitten..


Nuorempi tyttäreni on sairastanut skitsofreniaa jo 14 vuotta. Välillä kommunikointi hänen kanssaan on vaikeahkoa, hän ymmärtää erilailla mitä olen yrittänyt sanoa..

Elämä tuo meidän elämään kaikille yllättäviä asioita, suruja, iloja. Emme voi muutakuin vastaanottaa ne ja jatkaa elämäämme, ei katkeroituna, surun murtamana...
vaan ymmärtäen, että elämä on tässä. Tässä kaikessa on paljon kauneutta, rakkautta, pyhyyttä..
Ne ovat meissä kaikissa.

Ja niinkuin Leena kommentissaan kirjoitti ".Asioilla on tanan järjestyä ja elleivät ne meinaa järjestyä..koirat avaavat meille uusia ikkunoita, että näkisimme paremmin."
Koirat, kissat, kevään herääminen, musiikki, toinen ihminen...meitä ei jätetä yksin...ja ne enkelitkin siellä vierellämme seuraavat..
tinttarus sanoi…
Voi ystävä! Voimia sinulle tahdon toivottaa ja Isältä pyytää. Lähimmäisen voimattomuus tuntuu niin hauraaksitekevältä. Uskon vakaasti siihen, että kaikella on tarkoituksensa. Pimeänä hetkenä, kun taakka tuntuu raskaalta kantaa, sen uskomisen varaan on välillä vaikea luottaa, mutta jälkeenpäin monesti on helpompi nähdä taakseen ja huomata asioiden merkitykset. Rukoilen tyttöjesi puolesta ja sinulle Hanne siunausta ja jaksamista!

Jokaisella vaikeallakin hetkellä on omat valon pilkahduksensa.
Halauksin, Tiina.
hanne sanoi…
Tinttarus:
kiitos sinulle lohduttavista sanoistasi..
Uskon ja luotan...
aimarii sanoi…
Mitä muuta äiti voi, kun rakastaa koko suuresta äidin sydämestään lastaan, toivoa hyvää ja olla tukena vaikeuksien kohdatessa. Elämä on joskus sen vuoksi raskasta, kunnes taas ilmestyy uusia ilon aiheita, onnellisia päiviä.
Onni on niin pieniä asioita. Sinulla nyt Jarvis, joka näytti kyllä olevan aika iso koira!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Tarvitsemme valoa !

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …