Siirry pääsisältöön

yhdeksän joutsenta


Kuva: Lasse kuvaja, 2001/HS 13.4.10


Yhdeksän muuttomatkallaan ollutta laulujoutsenta kuoli sähköjohtoihin Salossa.
Ne vietiin taksilla Helsinkiin Eviraan tutkittavaksi. Viranomaiset pelkäsivät lintuinfluenssaa.
Kömpelöt ja isot lentäjät törmäävät voimajohtoihin pienempiä lintuja useammin.
Osatekijä näissä Salon kuolemissa on varmaan ollut pääsiäisen aikana alkanut paksu sumu.

Tiistaina aamulla lukiessani Hesaria, tuo kuva järkytti minua suuresti.
Järkytti vielä suuremmin, kun luin tekstin.
Aloin itkemään hillittömästi. Suuri suru ympäröi minua.




"Yhdeksän kuoli, kun maanvyöry suisti junan raiteiltaan Italiassa."-HS



Kuva: Antonio Calanni/HS, 13.4.10




Saman päivän lehdessä, myöhemmin törmäsin junaonnettomuuteen, joka oli tapahtunut Italiassa. Yhdeksän ihmistä kuoli.
"Radan vieressä ollut maanvyöry osui junan ensimmäiseen vaunuun.
Juna suistui raiteiltaan ja luisui alapuolella olevaa Adigejokea kohden, mutta pysähtyi alarinteessä oleviin puihin."-HS


En tiedä, olinko itkenyt kaikki suruni ja murheeni, noitten yhdeksän kuolleen joutsenen myötä, sillä tämä junaonnettomuus ei järkyttänyt minua yhtään.


Ihmettelin suuresti.
Jäin miettimään hiljaisuuteen.


Jos olisin lukenut ensin junaonnettomuudesta ja myöhemmin laulujoutsenista,
miten olisin reagoinut?
Vai oliko syynä tuo kuva....

Kommentit

Yaelian sanoi…
Kyllä se varmaan tuo kuvakin on.Joutsenissa on jotain niin kaunista ja ylhäistä,että niiden kuolema tuolla tavoin järkyttää.Myös tuo Italian junaonnettomuus on järkytävä,mutta kuten itsekin koit,jotenkuten tuo joutsenten kuolema tuntuu pahemmalta kun sitä ajattelee.Ehkä koska nuo joutsenet tuntuvat konkreettisemmalta kuin ne kasvottomat ihmiset....
arleena sanoi…
Traagisia tapahtumia sattuu juuri nyt kovin paljon, maanjäristyksiä, tulivuorenpurkauksia, vallankaappausyrityksiä, terroristi-iskuja.....
Jotenkin tulee kai turtaksi tässä uutistulvassa, kaukana sattuneet eivät hätkäytä, mutta lähellä satuttavat.
Joutsenet olivat surun purkautumisen tie, ehkä samalla purkautuivat kaikki ikävien uutisten surut.
Taru sanoi…
Traagista! Ja pysäyttävä tuo ylin kuva on!!!
Leena Lumi sanoi…
Hanne, olet rohkea kun sanot, miten koit. Nyt minäkin voin sanoa,e ttä sama täällä. Tragedia siellä, tragedia täällä...,mutta sitten kun kuolee mystinen lintu joutsen, tulee ihan outo ja hyvin surullinen olo. Ja näitä oli paljon. En kestä nähdä kuollutta joutsenta!

Meille tuli aina kesämökille joka kevät tositakymmentä joutsenta. Aina samat linnut. Yhtenä vuotena yksi oli menettänyt parinsa ja sai olla sitten ihan yksin. Sekin oli tunteisiin vaikuttavaa. Uskollisuus. Syrjintä. Ylhäisyys. Mystiikka. Sibeliuksen linnut: joutsenet.
hanne sanoi…
Yaelin:
Ehkä juuri tuo kuva...ja todellisuus..
Joutsenet aina järisyttävät minua muutenki..

arleena:
Ei tee mieli oikein kuunnella uutisia.
Vain negatiivisia, hirveyksiä, joka päivä..
Ehkä tuon joutsenten kautta purkautui ryöppynä suruni ulos..



Taru: Kuva vaikuttaa voiakkaasti ja tieto menee nopeammin perille kuin teksti...

Leena Lumi: Kiitos..
Jotenkin kärsin suunnattomasti jos eläin kärsii...
ihminen yleensä ehkä saattaa ymmärtää, ainakin jotain syitä kärsimykseensä..
Harakka sanoi…
myös ton kuvan hesarista, ja mulle tuli myös ihan kamalan paha olo, kun näki sen joutsenen kuoleman siinä silmiensä edessä.
Ja vielä kun tietää, että niillä on parit ,eli jos toinen kuoli pariskunnasta, niin toinen voi olla loppuelämän sitten yksinäinen.
Nyt on paljon sattunut kaikenlaisia kurjia tapahtumia maailmalla..
Ymmärrän sun tunteesi.
Ari sanoi…
Herkällä mielellä... ikävä juttu tuo joutsenten kuolema.

Aion kirjoittaa että joutsenet olivat eläviä, mutta olihan siellä junassakin eläviä.
Ari sanoi…
..ojentaa nenäliinaa.. :D
Maria sanoi…
Suuri murhe ja suru jota ei voi ymmärtää.vai oliko se että pysähdytti se tarkoitus-en tiedä .itku tuli meilläkin pojun kanssa kun sinä aamuna hesarin luimme .Lämmin hali!
Nana sanoi…
Minua koskettaa aina enemmän eläinten kärsimys, en tiedä miksi. En pysty katsomaan dokumentteja eläinten teuraskuljetuksista,saati turkistarhauksesta...Järkytyin Hesarin Kuukausiliitteen kuvasta,jossa lampaat katsovat teurastettuja lampaanruhoja koukuista roikkumassa, itse vuoroaan odottaen. Suren, etten nähnyt tänä talvena enää ketunjälkiä mökin pihalla...
Ei sitä osaa selittää.
Kyllä kuva on pysäyttävä, joutsenet ovat niin uljaita lintuja. Muistan kuinka itse itkin silmät päästäni, kun mieheni toi pihaan, voimalinjaan kuolleen joutsenen, itkusta ei meinannut tulla loppuakaan. Kaikki tragediat järkyttävät omalla tavallaan, mutta totta on että, kun oikein paljon on kaikkea, niin jotenkin turtuu.
hanne sanoi…
Harakka:
Ymmärrät, koska olet kokenut saman..
Olet täynnä lintuja ja luontoa, kaikki mitä niille tapahtuu, sattuu myös sinuun..

Ari: Kiitos, olihan siinä pitsiä..

Maria: Lämmin halaus myös sinulle!!

Nana:
Mulla onihan sama, en myöskään osaa selittää..
täytyneekö edes..
isot halit sulle ja koirillesi!!

Valokin värssyjä:
ihana nimi sulla=)

Sulla on lämmin ja ihana isä...
Hän ymmärsi, ja välitti..

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Tarvitsemme valoa !

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …