Siirry pääsisältöön

"Se mitä etsit on se, joka etsii"

"OLEN HUKANNUT HYMYNI,
MUTTA ÄLÄ OLE HUOLISSASI,
VOIKUKALLA ON SE."-Thich Nhat Hanh






Vedin tänään kahdelle ryhmälleni koulussa astangajoogaa.
Kroppani on ihan pihalla. Mieleni avoinna.


Joskus kymmenen vuotta sitten kävin useinkin Hangon saaristossa Stefanin astangajoogakursseilla.
Aamulla teimme pitkän joogaharjoituksen ja
iltaisin erilaisia meditaatioharjoituksia.

Odotin , että jotain suuremmoista olisi tapahtunut: ihmeitä, näkyjä, irtaantumisia kehosta..
Halusin kertoa ihmisille, että meditoin.
Minusta se oli ainutlaatuista, hienoa, ikäänkuin olisin jotenkin enemmän...



"Meditaatio on olemisen tapa, ei tekniikka. Se on näkemisen, tietämisen ja rakastamisen tapa. Se on nykyhetken kokemista avoimin sydämin ja mielin sellaisena kuin se todella on, ei sellaisena kuin haluaisimme sen olevan.

Meditaatio ei ole tapa hallita ajatuksiaan tai tuottaa tiettyjä ajatuksia.
Se ei ole mielen tyhjentämistä tai itsensä tahtomista rauhalliseksi tai rentoutuneeksi.

Meidän on palattava alkuperäiseen, koskemattomaan ehdollistumattomaan mieleen.

Odotuksemme, halumme ja fantasiamme läpäisevät kaiken ja näyttävät loppumattomilta. Ne voivat joskus hyvinkin hienovaraisesti värittää kaiken, vaikeasti havaittavalla tavalla.

Meditaatiossa on kyse siitä, että sallii itsensä olla juuri siinä missä on, juuri sellaisena kuin on, ja sallii myös maailman olla täsmälleen niinkuin se on sillä hetkellä.
Pelkästään meditoimalla, istumalla ja olemalla hiljaa voidaan muuttaa itseä ja maailmaa.

Kun päästämme irti halusta saada jotain erityistä tapahtumaan, ehkä oivallamme, että jotain hyvin erityistä tapahtuu jo, tapahtuu koko ajan,
nimittäin elämä (= MEDITAATIO ) ilmenee jokaisessa hetkessä tietoisuutena."Kabat-Zin.


"Rauha on jokainen askel.
Sädehtivä punainen aurinko on sydämeni.
Jokainen kukka hymyilee kanssani.
Kuinka vihreää, kuinka raikasta, kaikki mikä kasvaa.
Kuinka viileästi tuuli puhaltaa.
Rauha on jokainen askel.
Se muuttaa loppumattoman polun iloksi."-Thich Nhat Hahn


"Istun hiljaa, tekemättä mitään.
Kevät tulee ja ruoho kasvaa."-Zen

Kommentit

Maria sanoi…
Aamulla klo 6.30 ajoin mansikanpunaisen auringon tietä pitkin töihin.odotan voikukkia ja maalaamasi tytönkuva on kuin neljäs tytär pienenä ballerinana.Sisareni on ihanasti "hurahtanut"joogaan-on helpottavaa kun järkevä juristikin voi yllättää: D -huhtikuista ajatusten sinkoilua.. -kiitos taas postauksestasi!
SusuPetal sanoi…
Astangajoogaan en ole kokeillut, hathajooga on sopinut minulle.

Joogassa olen päässyt tiloihin, joissa en ole koskaan aikaisemmin käynyt.
SuviAnniina sanoi…
´Joogaminen voisi olla ihan mielenkiintoista...joskus sitten kun on aikaa ja rauhaa :-)
Luulen et meditoin puutarhassani,
siellä olo antaa lepoa kiireessä.
Kirjailijatar sanoi…
Pidin tuosta viimeisestä ajatuksesta. Niinhän se menee. Olen käynyt vain astangan peruskurssin, sitten koulu muutti pois naapurista ja homma kuivui siihen. Ei ollut ihan minun juttuni. Luin juuri jostain jutun noista Hangon kursseista, olisiko ollut Mondosta.
Uuna sanoi…
Maalaaminen on myös syvälle pääsemistä. Vain maalatessa pääsen jonnekin kauas, missä ei ole aikaa ei murheita. Minulle maalaaminen on meditaatiota. Mutta ei sitä tilaa voi kellekään kuvailla, eikä kukaan toinen ymmärrä, mitä voi nähdä. Olen siksi tullut siihen tulokseen, ettei kannata kauheasti muille puhua tai muita käännyttää. Tällä tarkoitan tavallisia ihmisiä ympärilläni.

Täällä sinun blogissasi käyvätkin vain ne, ketkä ymmärtävät. Tänne on jo valikoitunut sellainen joukko. Täällä voi siis puhua ja keskustella aiheesta.
Joskus tosin toivoisin, että kertoisit enemmän henkilökohtaisista kokemuksistasi ja ajatuksistasi kuin noista lainauksista. Älä nyt loukkaannu, monelle ne ovat varmaan hyviä ja tarpeen, mutta niissä ei ole sitä aitoa kipinää, kuin silloin kun puhut itse.
Verna sanoi…
Kiitos tästä puhuttelevasta ja koskettavasta postauksesta. Se on juuri niin, että ohjaudumme sinne mihin meidän pitääkin. Siksi minä tulin tänne. Nyt.

Vähän päälle parikymppisenä kävin joogaamassa naapurin 60v. rouvan kanssa. Muuton myötä tuo harrastus jäi. Liikkeitä teen vielä silloin tällöin muistaessani. Olen huomannut, että liikkeen laadulla ei ole niin suurta merkitystä kuin sillä, että ylipäätään löytää asennon ja on siinä. On vain. Siinä.
arleena sanoi…
Voikukan hymy,kohta niitä on, mutta ensin leskenlehdet..
Joogaaminen olisi rentouttavaa - luulen niin, kun luen postaustasi.
Harakka sanoi…
Joogaminen on varmaan tosi hyvä asia , ainakin joillekkin ihmisille, niille, ketkä eivät esim. voi harrastaa liikuntaa siten, kuin pitäisi.
Mutta ehkä olen päässyt väärään käsitykseen tästä joogasta sen vuoksi, kun mulle joku sanoi, että se on Jumalan pilkkaa?

Mitä mä en ite usko kuitenkaan, eihän siinä mitenkään Jumalaa herjata.
Mutta kerro enemmän tästä joogasta, mihin se perustuu..
OLen itekkin lainannut kirjastosta kirjan joogaamisesta, mutta se jäi niin lyhyeksi aikaa mulle se kirja, ettn ehtinut sitä kokonaan edes lukeakkaan.
Mutta haluaisin tietää tästä joogamisesta enemmän, sellasilta ihmisiltä, mitkä siittä tietävät enemmän, niinkuin nyt sulta.
Suhun mä voin luottaa, ettet anna väärää tietoa tästä joogaamisesta.
Nana sanoi…
Kiitos taas Hanne, täältä saan voimaa.
Ari sanoi…
Tämä on niin hienosti sanottu!

"Istun hiljaa, tekemättä mitään.
Kevät tulee ja ruoho kasvaa."-Zen
Pilviharso sanoi…
Aivan. Väsyneenä en muuta jaksa sanoa.
hanne sanoi…
Maria: Minun pitäisi myös lähteä aikaisemmin liikkeelle aamulla, näkisin ihmeitä.
Jännää, edellinen kuva oli Leena tytön näköinen..=)

SusuPetal: Hathajooga on lempeämpi.
Jooga on menetelmä, tie, jonka kautta voi päästä sanojen tuolle puolen, kohti omaa, aitoa itseä..
Muitakin menetelmiä on.
hanne sanoi…
SuviAnniina:
kaikella ja kaikille on oma aikansa. saavutan sen tärkeän mm kuviesi kautta...

Hannele:
tiesin, että tiedät että mikään muu kuin puutarhanhoito ei ole tärkeää ...=)
hanne sanoi…
Kirjailijatar:
Astangajooga on aika vaativaa..Ainakin alussa uskon, että monet luovuttavat, eennenkuin kroppa kerkiää tottumaan, venymään, voimistumaan...
Mutta tärkeintä kuunnella itseään, mitä kaipaa...
hanne sanoi…
Uuna:
Kiitos sinulle, sinun kommenttisi antoi minulle ison oivalluksen mahdollisuuden..tai sellaisen asian, jonka tiesin aiemmin, nyt kohtasin sen lihallisesti..

Kirjoitit, että en loukkaantuisi sanoistasi:"toivoisit, että kertoisin enemmän henkilökohtaisista ajatuksista ja kokemuksista, enkä lainaisi muita..."

En loukkaantunut.
Olen miettinyt viimeaikoina "TAKERTUMISTA"..
Kun joku sanoo meille jotain, saatamme ihastua, kokea mielihyvää,mielipahaa, suuttua jne
Otamme tuon toisen sanoman hyvin itseemme, takerrumme siihen ja tunteet alkavat laukata sen jälkeen ja usein teotkin...

Haluan olla takertumatta toisten sanomiin juttuihin, heidän mielipiteisiinsä, heidän totuuksiinsa..Olivatpa ne positiivisia tai negatiivisia. Ne ovat vain heidän totuuksiaan! Voin kuunnella tyynenä , mitä he sanovat mutta minun ei tarvitse lähteä siihen mukaan, ei tarvitse uskoa että se on totta muille kuin sanojille.
Aina se ei ole helppoa. Saatamme hyvin herkästi puolustautua, selitellä, suuttua, ahdistua toisten sanomisista.
Sanomisissa saattaa olla totuuksia meille, voimme kuunnella sydämellä ja ottaa opiksemme, muuttaa mielipidettämme, jos tarvetta..

Jokaisen kommentti voi avata meissä pieniä lukkoja , suurempia ovia, jos kuuntelemme sydämellä, lähtemättä siihen, takertumatta..

Uuna, kun olen löytänyt jonkun suuren oivalluksen jonkun viisaan lauseista, haluan jakaa sen sellaisenaan..Ehkä en osaa muuntaa sitä omaan maailmaani sovellettuna.
Viimeaikoina olen lukenut "kehon ja mielen viisaus"-kirjaa, jonka tekstit voisin melkein kaikki alleviivata, lainata blogiini, koska ne ovat niin tärkeitä löytöjä olleet minulle. Kirjoitan kuitenkin pääasiassa tätä blogiani itselleni. Kirjoitan usein miten niistä asioista, jotka ovat minulle itselleni tärkeät, joissa haluan kasvaa, joita haluan löytää..

Ettäs sillain=)
hanne sanoi…
Verna.
kiitos sinulle..Oikeastaan sillä ei ole väliä, miten liikumme, kunhan liikumme ja monipuolisesti..
Joogassa minun mielestäni on tuo monipuolisuus, myös fyysisesti että henkisesti, jos haluaa ottaa..
Se, että pysähtyy, hiljentyy, kuuntelee kehoaan, hengitystään, kasvattaa herkkyyttäme, läsnäoloamme hetkessä, antaa rauhan vallata meidät..=)
hanne sanoi…
arleena:
kun näen voikukan, mua alkaa hymyilyttää..ja hyvä olo laajenee...
hanne sanoi…
Harakka:
minä koen, että vain se, mikä erottaa sut Jumalasta on "syntiä".
Olen joskus täörmännyt samaan, joku on maininnut että jooga on pahaa..
jooga ei ole uskonto!Se on menetelmä, jonka kautta voit lähteä matkalle omaan itseesi,muitakin menetelmiä on..
Uskonnon vuoksi monet tekee hivittäviä tekoja, esim naisten/lasten silpominen sukuelimistään, islam kuulemma sanoo niin..

Minä itse olen löytänyt joogan kautta niin paljon...valoa, rauhaa, hyvää oloa mieleen ja kehoon, ystäviä, rakkautta...
Kokeile, niin näet mitä sulle tapahtuu, sitten sen tiedät, Muut ei voi tietää sun puolesta!
hanne sanoi…
Nana: Kiva kun olet täällä..Halaus sule ja koirille, etenkin pikkuiselle!!
hanne sanoi…
AR:
Sinä ymmärrät, Ari!
hanne sanoi…
Pilviharso:
Ole väsynyt..Kuuntele väsymystä itsessäsi..Sinä et ole se väsymys, olet valo.olet ilo ja rakkaus..
lumiomena sanoi…
Tämä oli kiinnostava päivitys! Jäin monien muiden tavoin pohtimaan joogaa niin fyysisenä kuin henkisenä; Itse olen harrastanut hathajoogaa vuosia, mutta astangan koin liian vaativana, jotenkin hankalana. Luulen, että menin kurssille vääränlaisessa mielentilassa ja voin harjoituksen jälkeen huonosti. Hathajooga tekee minulle kokonaisvaltaisen hyvän olon.
hanne sanoi…
lumiomena:
Hathajooga on niin erilainen, raju, repiväkin jotenkin...
jos haluaa enemmän voimallista, fyysistä, se on ehkä sopivampaa..
itsekin oikeastaan pidän enemmän hathasta, juuri sen kokonaisvaltaisuuden, rauhaisuuden, pysähtyneisyydenkin takia...
vaikka voi hathakin olla rajua..
Erjuska sanoi…
Hei Hanne. Sinulla oli taas mielenkiintoinen bloggaus. Mietin että nykyaikana monelle voi olla vaikea rentoutua ja rauhoittua,kun elämä on sellaista oravanpyörää. En ole itse joogannut, mutta voisin kuvitella että siinä tarvittaisiin juuri kykyä rauhoittua ja keskittyä omaan itseen, sekä kykyä olla miettimättä sillä hetkellä kaiken maailman murheita ja kiireitä.

Sivullasi oleva runo oli ihana "Istun hiljaa tekemättä mitään. Kevät tulee ja ruoho kasvaa". Tuohon tilaan voi päästä juuri pihahommissa, jolloin vuoroin ahkeroi, ja vuoroin nauttii kaikesta kauniista ympärillä. Se on minun joogaani : )

Aurinkoista loppuviikkoa Sinulle
hanne sanoi…
Erjuska: Kiitos lempeästä kommentistasi..
minustakin luonnossa, puutarhassa tai pihassa touhuileminen tai vain istuminen ovat sitä "joogaa" parhaimmillaan..
nautin suuremmoisesti...

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tarvitsemme valoa !

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

" Nähdä maailma hiekanjyvässä, ja taivas kedon kukassa, pidellä äärettömyyttä kämmenellään, ja ikuisuutta hetkessä"-William blake

" Kun tiedät kuka olet, mikään ei voi pysäyttää sinua "-Stedman Graham




" On kaksi tapaa elää elämä. Toinen on kuin mikään ei olisi ihme.
Toinen on, kuin kaikki olisi ihmettä."-A.Einstein





" Emme näe asioita sellaisina kuin ne ovat, näemme ne sellaisina kuin itse olemme. "-Anais Nin