Siirry pääsisältöön

lauantaina...

Tämä kuva tuntemattoman taiteilijan ikonista, vaikuttaa minuun aivan syvyyksiini asti.
Kuva on täynnä surua, samalla lohtua ja voimaa...
Tuo katse ja nuo kädet..
ja erityisesti pidän tuosta värimaailmasta...





Joskus pari vuotta sitten Hesarin kuukausiliitelehdessä kerrottiin venäläisestä ikonitaitteilijasta, jonka ikoneita oli näyttelyssä Helsingissä.
En muista hänen nimeään..

Minulla ei ollut mahdollisuutta matkustaa silloin
Helsinkiin, katsomaan näyttelyä, mutta leikkasin lehdestä, taiteilijan tekemästä ikonista kuvan, josta rakensin "oman " ikonin itselleni.


Kommentit

Maria sanoi…
Kiitos Hanne !Sanoja ei tarvita enempää.
arleena sanoi…
Ikonit täynnä sanomaa.
lumiomena sanoi…
Hieno ikoni, joten erilainen, voimantäyteinen ja ajatteluttava.
tinttarus sanoi…
Kaunis. Noissa käsissä siintää siunaus...
hanne sanoi…
Maria: Sanat ovat jäljessä...

arleena: pieni kuva, iso merkitys

lumiomena: katse porautuu syvälle

tinttarus: kädet ovat sielun jatke...
Johanna sanoi…
Kaunis!
Ihanaa pääsiäisenjatkoa sinulle :)
hanne sanoi…
Hannele : On varmasti..=9

johanna: niin minustakin..
samoin sinulle..Pian on pääsiäinen vietetty..
Harakka sanoi…
Kaunis, koskettava!
hanne sanoi…
Harakka. kiitos sinulle..

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Tarvitsemme valoa !

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …