Siirry pääsisältöön

"Olkaa oma lamppunne"-Buddha




"Rajallisesta maapallosta ei saa rajatonta.
henkisen elämän mahdollisuudet sen sijaan ovat rajattomat."
Kirjoitti eilisessä Hesarissa marjatta Bardy.

Me voimme ihmisinä kasvaa rajattomasti. Voimme rakastaa rajattomasti.
Valaistuminen ei ole jotain, joka saavutetaan.
Se on jonkin poissaoloa.
Kun ikämme olemme juosseet jonkun perässä,tavoitelleet jotain päämäärää. Valaistuminen on kaikesta tuosta luopumista.
Se on lempeää heittäytymistä elämän virtaan, juuri siinä hetkessä elämistä, kaiken kiitollisuudella vastaanottamista ja hyväksymistä, minkä elämä meille tuo, jotta löytäisimme aidon , todellisen itsemme...





Huolimatta maapallon rajallisuudesta tyttäreni ja minä kävimme eilen Ikeassa hieman ostoksilla. Löysimme kaikenlaista pientä kivaa koteihimme.

Minä ostin itselleni ihanan pussilakanan, jonka pesin ja silitin illalla.
Silittäessäni pussilakaanaani ajattelin, olenko näin yksinäinen, turhamainen, itsekäs, että minulla on aikaa silittää pussilakanaa, yhtä ainoata, jonka yhden ostin..
Mielummin olisin silittänyt ihmistä, joka olisi ollut lähellä..





Olen lukenut harvinaisen paljon kirjoja tänä kesänä..mm
"Sonaatti Miriamille", " "Laulan sinulle lempeitä lauluja", "merenneitojen laulu" jne...
ja aloitin juuri"Jokapäiväinen Zen".
Telkkari on kyyhöttänyt tylsänä, mykkänä nurkassaan.

Sanat ovat tärkeitä.
Niiden kautta voi päästä toisen luo ja ne tulevat sinun luoksesi.
Nuo herkät, rajut, surulliset, riehakkaat, syvältä riipaisevat tarinat antavat niin paljon ihmiselle, tönäisevat elämänseikkailuihin, koskettavat,herättävät, muuttavat...

Olen saanut innoitusta Leena Lumilta, lumiomenalta lukemiseeni, kiitos teille ihanaiset blogiystäväiset!

Ihanaa viikonloppua kaikille.

Menkää metsään tanssimaan, kalliolle kuuntelemaan, mereen keinuteltavaksi, syleiltäväksi!!

Kommentit

Una sanoi…
Silitettävän pyykin puhdas tuoksu on yksi ihanimmista tuoksuista mitä tiedän. =)

*viileä halaus helteeseen*
sylvi sanoi…
Ihana tuoksu ja ihanaa mennä nukkumaan vasta pestyjen ja silitettyjen lakanoitten väliin.
Pienistä asioista kun iloitsemme, niin saamme iloita paljon.
Iloitse tästä päivästä, sillä se on elämä itse,
aitona ja sykkivänä.
Virkistävää viikonloppua sinulle Hanne ♥
Yaelian sanoi…
Kaunis postaus Hanne.Ja sinullekin oikein ihanaa viikonloppua!
Maria sanoi…
"Blogitse" silitys poskellesi Hanne ja hyvää viikonvaihdetta lämpimästi,maria
♥ Hannele sanoi…
niin, kenenkään muun lamppu ei voi olla. Ja ikeassakin saa käydä ilman huonoa omatuntoa..
tinttarus sanoi…
Suru on ilolle eteinen. Olet rikas, kun tunnet vahvasti. Ikävä ja kaipuu, haikeus ovat esisoittoa suurelle sinfonialle, joka nostaa keveyteen ja iloon! KAikella on aikansa. Siihen olkeen on monesti joutunut takertumaan ja viipyä hetki siinä vain kiinnipitäen tuulen heiluteltavana.
Sipaisen helteen kuljeteltavaksi keveän kosketuksen luoksesi, vierellesi. Nappaa kiinni sen tuomasta kuiskauksesta: pian taas kaikki väreilee hymyä!

Kiitos tästä postauksestasi, se kosketti ja sai ajatukset viipymään sanoissa, jotka kertoivat niin paljon.
Ari sanoi…
Minullakin on hyllyssäni jokapäiväinen zen ja vähän muitakin zen kirjoja.
arleena sanoi…
Kiitos kauniista lopputervehdyksestä. Sen teen.
Huhtikuunnoita sanoi…
Ei ole kovin itsekästä, jos jaksaa pussilakanan silittää :o)
Ihmisen silittäminen olisi tietysti antoisampaa varsinkin jos saa samanalaisen silityksen vastapalveluksena. Silitetty lakana tuntuu kyllä iholle mukavalta, joten sekin vastaa sinulle tavallaan.

Mukavaa viikonloppua. Itse aion mennä huomenna Kuhmoon kamarimusiikki konserttiin ja odotan antoisaa iltaa.
Runotalon Sari sanoi…
Pidin tämän postauksen kuvista tosi paljon, pysäyttivät minut, samoin sanasi.
hanne sanoi…
Una:
olet niin oikeassa..
puhtaan puhtaitten lakanoiden väliin..elämän luxusta..

Sylvi:
Sinulle myös ihania hetkiä tänään, huomenna..
nautin niistä puhtaista, silitetyistä lakanoista...

Yealian:
Kiitos sinulle...Halaus!

Maria:
kiitos silityksestä, tunsin sen!!

hannele:
Joskus jotkut juoksevat jonkun viisaan gurun jäljessä ja luulevat, että se tietää elämästämme..

tinttarus:
kiitos hellästä hipaisusta,
nappasin sen kuiskauksen..ja kuinka se väreilikään!!
Iloa on aina huulillani, joskus pieni suru yrittää tunkea väliin..
Ihmiset useasti rakastavat draamaa...
Niin minäkin, elokuvissa mut en omassa elämässäni..Halaus sinulle!!
hanne sanoi…
Ari:
Tykkään nimenomaan tästä Jokon kirjasta...=)

arleena :
halaus sinulle kukkiesi keskelle!!
hanne sanoi…
huhtikuun noita:
Ihanaa kun pääseen musiikin hyväiltäväksi, keskellä vietäväksi..
minäkin menen viikon kuluttua..tänne omaan pikkukaupunkiini..ja sit elokuussa Turun musiikkijuhlille Bachia kuuntelemaan suviyöhön..
Sinulle halauksia!!

Runotalon Sari:
Voi miten ihana kuulla.
kiitos sanoistasi!
halauksin!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Tarvitsemme valoa !

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …