Siirry pääsisältöön

tuuli kiepottaa hiuksiani hellästi




tuuli hiuksissani
sekoita
takkuunnuta
jotta pieni linnunpoikanen voi tehdä sinne pesän

sade kasvoillani
ja kosketun





"tapahtukoon sinun tahtosi"
kuinka juhlallista, ylevää mutta nyt sen ymmärrän.

Tuo elämäni,
tänä ihanana päivänä, joka minulla on,
mitä minä tarvitsen.
Lupaan ottaa kaiken sen ilolla vastaan
ja kietoa syliini hellästi
ja olla kiitollinen..

Kommentit

SusuPetal sanoi…
Pidän tuosta, kun kuvassasi on tekstiä, käsiala maalaa hyvin tunnelmaa. Hieno.
Ari sanoi…
Älähän nyt Hanne, jos linnut tekevät pesän hiuksiin niin linnut kakkii sitten päähän ja poikaset nokkivat :D
♥ Hannele sanoi…
juoksen sen verran ettei pesää ehdi tehdä ;)
sylvi sanoi…
Hanna eilen täällä kyllä tuuli sotki hiukset ja sade kasteli ihan niinkui kuvassasi. Hienoa!♥
Maria sanoi…
"Tapahtukoon Sinun tahtosi " on soinnut päässäni jonkun ajan tässä yhdessä Queenin "We are The .."jne kanssa.Kuva uskomattoman kaunis Hanne.Kiitos.
Rita sanoi…
Sopiva runo
************

Oi että ovat olleet kaivattuja sekä sade että tuuli pitkän hellekauden aikana... Kiitollisina eilen niistä nautin :)

Juu ja tukkakin oli sopivasti takussa.
Leena Lumi sanoi…
Hanne, mahtavaa tekstiä! Joko tajuat, ymmärrät...kaikki on hyväksi, sllä inspiraatio ei ammenna tyhjästä.

SusuPetal sanoo hyvin: 'käsiala maalaa tunnelmaa...'
tinttarus sanoi…
Tuulen otteessa on tänään ollut ripaus syksyä. Se ottaa mittaa pihakoivun oksista ja kieputtaa hiukset uuteen ilmeeseen:) Tehköön kesäpesän sinne sykkyrälle pieneksi ihan.
Tuossa ajatuksessa on turvallista riippua kiinni, piukasti ihan: "Tapahtukoon Sinun tahtosi".
Hänen rakkautensa ei koskaan sammu.

Kuvasi kauneus pysähdyttää jälleen.

-Halaus-
Taru sanoi…
Ihanaa : )))) Kuulostaa ja näyttää niin kauniilta!
hanne sanoi…
Susupetal.
Kiitos sinulle..

Ari:
Nokkiminen ei haittaa, ehkä kakki kyllä =)

hannele:
hauskaa..=)

sylvi:
Tänään on tyynempää...
mistä tuuli oikein syntyy??


Maria:
kiitos Maria..

Ennen olen luullut, että jos annan kaiken tapahtua Hänen tahtonsa mukaan, elämäni olisi tylsää..
nyt luotan Häneen..

Rita:
Tuuli on tyyntynyt, hieman epävakaisen pilvisen harmaata...
Aurinko vaikuttaa aina niin vahvasti iloisuuteen..

Leena Lumi:
Kiitos sinulle!
Niin..
inspiraatio...oisko silläkin sisään hengityksen kanssa tekemistä...hengittää vahvasti, ottaa ensin itselleen ja hengittää sit ulos, jakaa..
Taidan mennä joogailemaan kun nyt tuntuu, että hengitykseni on vaisua...vähän niinkuin tuo harmaus tuolla pihallakin...

arleena: kiitos sinulle !

tinttarus:
Kiitos sinulle!
Joskus tuntuu, että Hän on niin kaukana tai minä olen kaukana..

taru: :)
Kirjailijatar sanoi…
Osaisipa tosiaan aina olla kiitollinen. Siinä minulla on paljon opettelemista.
tinttarus sanoi…
KUn olet kaukana, ole sitä kaikellasi. Ollessasi pieni, heikkokin, annat Hänelle tilaa olla luonasi, kohdallasi vahva.
hanne sanoi…
Kirjailijatar.
siinä on kaikilla opettelemista,
riittää usein, että huomaa..

tinttarus:
voi miten sinä osaat lohduttaa, sanot niin kauniisti, ihan kuin enkeli puhuisi..
niin , saan olla heikko, olla kaukana, kuinka lohduttavaa, kuinka ihanaa...aina jotenkin "yritän"....minun on jotenkin vaikea ymmärtää oikeasti että voin vain olla vai voinko..

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Tarvitsemme valoa !

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …