Siirry pääsisältöön

sateen suloisuus..




Ihanan tuoksuinen maailma.
Kasvit, kukat, puut ovat kiitollisa saamastaan sateesta.
Vihreys ja rehevyys on palannut.
Kasvit tanssivat kosteuden sylissä.

Kasvit ovat empaattisia,älykkäitä, eläviä organismeja.
Ne haluavat ilahduttaa, ruokkia meitä, kun kiitämme ja siunaamme.






Ihanaa sadepäivän raikkautta teille ystäväiset!

Kommentit

SusuPetal sanoi…
Sadetta on ilmassa
myös ukkosta.
Mitään ei kuitenkaan tapahdu.
On kuumaa
kosteaa
iltapäivän uupumus valtaa mielen.
Una sanoi…
Täällä menasi sataa. Luonto ja mie odotettiin mutta ei sade sapunutkaan...
Harakka sanoi…
Kyllä tulikin vettä ja paljon!
Meillä ukkosti!
Koko päivän oli niin hikinen ja sähkönen ilma ja sitten illalla se alkoi, ukkonen jylisi kauempana ja lähestyi koko ajan.
Sammutettiin kaikki sähköjutut ja vaan kuunneltiin ja odotettiin.
Ukkosella on jännää..vaikka sitä pelkäänkin.
Täällä satoi myös, vesi, raikkaus ja viileys tekevät luonnolle ja kasveille hyvää. Painostavalta tuntunut kuumuus on poissa. Tuoksuvan raikasta päivää sinulle!
tinttarus sanoi…
Ihania ovat taaskin kuvasi!
Sade antaa täällä odottaa itseään. KAsvavaiset ympärillä kaipaisivat sitä virkistävää ropsautusta ylleen, jaksaisivat sitten taas ojentaa kukkiaan, lehtiään kohti katsettani.
No, eilen armas laittoi sadettajan oikeaa ropinaa paikkaamaan. Saivat lapset kirmata sateen läpi ja riemu oli rajoja vailla!
Ukkonen puhutteli pienen hetken, jätti sitten ja lähti pois. Ei tuonut sadetta tullessaan.
Suljen silmäni ja tunnen kuinka muistista kumpuaa se sateenjälkeisen tuoksun sulo. Oi.
Sitä odotellessa...Ihania hetkiä kesääsi!
sylvi sanoi…
Kauniit ovat kuvasi. Puhallahan ne sadepilvet tänne meillekin, sillä meillä luonto kaipaa vetta.
Virkistävää kesää. ♥
Yksinäinen susi sanoi…
Aamulla oli niin kaunista, kun heräsin. Lähdin heti lenkille, kunhan olin vain vaatteet vaihtanut. Oli niin lämmin, taivas oli pilvinen mutta valkea. Sitten alkoi tippua pisaroita ja tuoksui niin hyvälle... Sade on jotain niin ihanaa varsinkin tällaisina kuumina päivinä.

Ihana kuva. =)
Ari sanoi…
Juuri tuli prisman dokkari kasvien älykkyydestä, mielenkiintoista!
Yaelian sanoi…
Samoin sinulle Hanne. Kuvasi on taas niin hieno!Mutta täällä Helsingissä ei lupauksista huolimatta satanut,on vain nihkeän kosteaa...
hanne sanoi…
SusuPetal:
meilläkin sade oikeastaan vain muistutti itsestään..
luonnolla on vielä jano..

Una:
vettä kaipaamme lisää ja enemmän mekin kaikki..

harakka:
Hyvä että siellä tuli vettä runsaasti..
Ukkonen on niin juhlava..

Valokin värsyjä:
Sinulle myös raikasta, ihanaa päivää!!

tinttarus:
minäkin olen hiukkasen kastellut,
pahimpia kuumuuksia ja kuivuuksia..
ihana on aina herätä aurinkoiseen päivään...
ihania hetkiä myös sinun päivääsi!

Sylvi:
puhaltaisin mutta ne ovat jo poissa..
liian vähän meillekin satoi...
Ihanaa suvea sinulle..

yksinäinen susi:
Ihanaa kun lemkkeilet kesän kanssa kilpaa..
minäkin oikeastaan joka päivä lenkkeilen, kun aikaa on ja keho tykkää..

Ati:
katsoin sen ohjelman myös, olen ihan innoissani!!

Yealin: Kiitos, kesäisiä terveisiä sinulle kuitenkin..
Leena Lumi sanoi…
Meidän saarta ei hemmoteltu sateella. Onko mitään niin kuin on suvisade!

Hurja, miten kuvasi ovat muuttuneet: Luen sinua niistä!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Tarvitsemme valoa !

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …