Siirry pääsisältöön

less you know, more you experience




Tämä samainen offsetlaatta, jota eilisessä postauksessani esittelin,
sai tänään uuden väripinnan ja vedoksen (= monotypia ).
Laattakin on niin kaunis minusta, että sen voisi kehystää, ellen sit innostu tekemään uutta vedosta.
Monotypia on aina yksi, ainutlaatuinen vedos.

Vedostetulla tytöllä hieman harittaa toinen silmä.
Johtuisku eilisillasta?

Tänään oli kurssimme päätöspäivä.
Keskityimme tosiaan monotypiaan, yhteen grafiikan tekniikoista.
Itse keskityin oleellisesti yhden tytön kasvojen kokeilemiseen ja sit vielä halusin vedostaa uudella tapaa tuon eilisen tytön.
Esittelen tämän päivän tytöt huomenna.

Ihanaa, luovaa mutta myös väsyttävää.
Täydellisesti läsnä omassa taidemaailmassa ja aika pysähtyy, sitä ei ole, kunnes palaa ja huomaa, että apua kello on jo noin paljon...

Keho kertoo ja kuiskailee, että sekin haluaa.
Tekeekin hyvää päästä hengittelee raikasta, kirpsakkaa pakkasilmaa keuhkoihini
ja juoksemaan lihakseni rennoiksi, sisällä istumisen jälkeen.

Minulla on hirmu tasapainoinen ihana olo jo nyt.
Taide on suurta terapiaa ja sielun juttelua.
Kiitos tästä päivästä!

Tänään illalla tuleekin mun leppari "Dance, dance".


Kommentit

Kiki sanoi…
Ihanaa, että olet saanut tälläisen kokemuksen. Toivon Sinulle paljon lisää kaikkea luovaa kivaa!
Yaelian sanoi…
Tulipa niistä hyvät! En ymmärrä miten nuo on tehty,mutta hienoja ovat.Ja miten ihanaa on heittäytyä kokonaan taiteen tekoon,ihana kokemus:-)
Johanna sanoi…
Hienoja! En ole ikinä kokeillut minkäänsorttista grafiikanvedosta, ihan hepreaa koko tekniikka. Voi kun voisikin vaan mennä kaikille kursseille, olisi niin paljon kiinnostavaa opittavaa!
hanne sanoi…
Kiitos kiki.
mielelläni menen aina grafiikkakursseille, jos ne ovat tässä lähellä..
Se on niin kiehtova maailma..

Yaelian:
Ei mitenkään hirmu vaikeaa,
täytyy olla huolellinen,
monta eri vaihetta, mielenkiintoista..

Johanna:

Suosittelen Johanna..
mä tykkään ihan älyttömästi grafiikasta, sekä tehdä, että töistä..
tietty sen tekeminen voi olla joskus hidasta, monivaiheistakin mutta upottavaa..
Varmaan tykkäisit =)
Kirjailijatar sanoi…
Mahtavaa, että olet saanut keskittyä oman taiteen tekemiseen täysipainoisesti. Minä olen ollut sellainen ikuinen opiskelija ja kursseillä kävijä, mutta nyt en ole muutamaan vuoteen opiskellut mitään. Nyt jo vähän tekee mieli :) Pidän kovasti tuosta ylimmästä kuvasta.
arleena sanoi…
Kaunista grafiikka sinulla on syntymässä.
tasapainoinen olo on kivaa
Seija sanoi…
Onpas taas ihanaa ja kaunista taidetta Sinulla!
"Maailman ihanin", hi!
hanne sanoi…
kirjailijatar:
kiitos sinulle =)
Minualla on vähän sama juttu..
Jossain vaiheessa kävin aina erillaisilla kursseilla, merlkein uupumiseen asti..
..nyt olen rauhoittunut...
mutta kuvataidekursseille haluan osallistua, niitä ei oteta lukuun..

Hannele: niin on,
harmonia, tasapainotila, siihen keho ja mieli haluavat..

seija:
niitä on vain yksi =)
Kiitos sinulle..

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …

Tarvitsemme valoa !