Siirry pääsisältöön

sytytän kynttilän, kun päivä on illassa..





"Uppoa
juuriisi
luonnossa,
niin löydät
itsesi"-A.D.Mello

Nuo märät, kulahtaneet lehtikasat makaavat edelleen pihallani.
En ole jaksanut, viitsinyt siirtää niitä puiden juurille.
Ehkä huomenna.


Viime päivinä olen ohjannut monelle ryhmälle joogaa.
Maanantai-iltaisin kansalaisopistossa ja päivisin koulussani.
Olen puhunut vahvoista juurista, puun virtaamisesta kohti taivasta ja elåinten läsnäolosta hetkessä.
Antautumisesta.

Itselleni on tullut sellainen tunne, kuin itse olisin kokenut transformaation, muuttunut puuksi.


Kun olen valmis
uskallan riisuuntua alastomaksi
niinkuin syksyn puu
seisoa juurillani
tanssia tähtien valossa
aamunkuiskaukseen


Kommentit

Maria sanoi…
Hanne kiitos tästä.Minullakin on ollut puu olo,tosin sellainen myrskytuulen taivuttama.Tämä helpotti mitä kirjoitit.
Halaus
maria
Yaelian sanoi…
Mutta puusi ovat kauniit...ja sanasi myös...
arleena sanoi…
Kauniit puut aiheeseesi sopivat.
Puissa on voimaa, niiden juurista virtaa maan voima.
Harakka sanoi…
Niin kauniit sanat ja kauniit kuvat puusta!
Myrskyä on täällä ollut ja siinä kyllä puut saavat kyytiä, pelännyt olen, että eivät myrskyä kestä ja katkeavat, kuolevat...!
sylvi sanoi…
Kauniit puut.
Lehdet peittyvät lumen alle, ei tarvi niitä lakaista pois.
Minulla juuret ovat eri maissa, mutta uskon niiden kestävän.
Kynttilät lämmittäköön iltaasi ja hyvää perjantaita Sinulle!
Anonyymi sanoi…
Kaunis kuva, ja teksti!
Täällä lehdet odottavat haravoijaa...
Lastu sanoi…
Alastoman puun juurella rohkenen riisuutua alastomaksi minäkin. Katson vajavuuksiani - ja hyväksyn, koska rakastan. Vihdoinkin. Osoitit tien, kiitos.
hanne sanoi…
Maria:

Tuli nyt jotenkin vielä mieleen vanha sanonta:"Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto".

Yealian:
Kiitos sinulle...
Rakastan puita..

arleena:
Näin on ,
puita halaamalla voi saada niiden voimaa ja energiaa..ja ne ymmärtävät meitä..

Harakka:

Täällä ei ole ollut myrskyisää, pientä tuulta vaan..
kiitos sinulle!

Sylvi:
kiitos =)
Juuret eivät koskaan katkea, vaikka vaeltaisit minne!

Anonyymi:
täälläkin =)

Lastu:
Kiitos sinulle..
kaiken me kannamme mukanamme, sen minkä omistamme ja voimme riisua kaiken ulkoisen itsestämme mutta sisäistä ei tarvitse, se kulkee aina mukanamme..=)
Susa sanoi…
Hieno puu..kuva voisi olla tällä hetkeni sieluni maiseman kuva. Jään yhä tuijottamaan sitä näytöllä :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …

Tarvitsemme valoa !