Siirry pääsisältöön

syyslomalla syksy on läsnä...




Kaksi päivää syyslomaa ja viikonloppu siihen päälle.
Tuntuu jo pitkältä hyppäykseltä arjesta pois.

Ehkä piipahdan Turussa, menen tekee grafiikkaa,
kierrän pitkiä lenkkejä luonnossa, tapaan ihania ystäviäni,
syön hyvin ja nukun pitkään...

Kerkeisinkö vielä lukemaan, maalaamaan ja vain olemaan.
Kerkiän!



Kommentit

SusuPetal sanoi…
Rentouttavaa ja nautinnollista syyslomaa, Hanne.
Kirjailijatar sanoi…
Täällä lomat oli jo viime viikolla ei tosin meillä, lapsilla vain. Epäreilua :) Mutta viikonloppua saaristossa tuntui ihan lomalta. Se on heti, kun riuhtaisee itsensä irti totutuista kuvioista hetkeksi, on kuin kauempanakin olisi ollut.
Marge sanoi…
Sinulle, Hanne antoisaa ja rentouttavaa lomaa!!!:)

Kiitos aina niin kauniista sanoistasi bogissani!Ne lämmittävät mieltäni:)
Yaelian sanoi…
Hyvältä kuulostavat syyslomasuunnitelmasi.Nautinnollista syyslomaa!
sylvi sanoi…
Kuulostaa hyvältä.
Oikein ihanaa virkistävää ja rentouttavaa lomaa Sinulle, sillä olet ansainnut sen.
hanne sanoi…
SusuPetal:

Kiitos..
Nyt iski puhtaan paperin syndrooma..
mitä teen...uimaan, lenkille, turkuun vai kaikkea !!
Huihai!!

kirjailijatar:
Näin on,
erillaisuus, eri rytmi, ympäristö avaa meissä jotain muuta ..
Olen ihan levoton...

Marge:
Voi kiitos marge, kiva kuulla jos näin on ollut!1
Sinulle ihanaa viikonloppua kohta, halauksin!

Yealian:
Aina kirjoitan nimesi miten sattuu, mut ei kai se haittaa..
jännä nimi sulla..
Mistä se on peräisin, mitä kertoo?

Sylvi:
Kiitos sinulle...
Ihanaa kun on vapaus aikatauluista muutaman päivän !!
Harakka sanoi…
Oikein rentouttavaa lomaa sulle!
Lastu sanoi…
Lepoa - ja luovuutta. Kaikella on aikansa, lomalla. Oikein sinisiä hetkiä ja tunnelmallisia tuokioita - teetpä mitä tahansa!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Tarvitsemme valoa !

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …