"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv
Heittäydyn elämän virtaan. Annan virran kuljettaa minua pehmeästi, hellästi, välillä rajusti..
Kommentit
Kiitos aina niin kauniista sanoistasi bogissani!Ne lämmittävät mieltäni:)
Oikein ihanaa virkistävää ja rentouttavaa lomaa Sinulle, sillä olet ansainnut sen.
Kiitos..
Nyt iski puhtaan paperin syndrooma..
mitä teen...uimaan, lenkille, turkuun vai kaikkea !!
Huihai!!
kirjailijatar:
Näin on,
erillaisuus, eri rytmi, ympäristö avaa meissä jotain muuta ..
Olen ihan levoton...
Marge:
Voi kiitos marge, kiva kuulla jos näin on ollut!1
Sinulle ihanaa viikonloppua kohta, halauksin!
Yealian:
Aina kirjoitan nimesi miten sattuu, mut ei kai se haittaa..
jännä nimi sulla..
Mistä se on peräisin, mitä kertoo?
Sylvi:
Kiitos sinulle...
Ihanaa kun on vapaus aikatauluista muutaman päivän !!