Ihana aamu.
Aurinko täysillään.
Ei kiirettä.
Piirtelyä ja musiikkia.
Eilinen tyttö punaisine kukkineen, muuttui siniseksi.
Yhdeltä pääsen taas luistelemaan, ensin pikaluistelua ja myöhemmin taitoluistelua..
Suloista torstaita teille,
pian on taas perjantai ♥
Aurinko täysillään.
Ei kiirettä.
Piirtelyä ja musiikkia.
Eilinen tyttö punaisine kukkineen, muuttui siniseksi.
Yhdeltä pääsen taas luistelemaan, ensin pikaluistelua ja myöhemmin taitoluistelua..
Suloista torstaita teille,
pian on taas perjantai ♥
Kommentit
En ole sitten yhtään "sininen ihminen" nykyisin, mutta täytyy sanoa, että tämä on kaunis!♥♥
Muutenkin kuvasi ovat aivan ihania, näihin jää koukkuun ☺☺
Sinne jäälohkareitten ja valaistujen huurupuitten sekaan. Nyt sitä kenttää ei käytä paljon kukaan.
Siellä aina pysähdyn ohi ajaesani.
Mukavaa torstai-iltaa!
kiitos Pepi..
Tuo koukku onneks on positiivista=)
Jotenkin tykkään mustavalkoisista,
niissä on herkkyys,
väri joskus syö sitä, vaikka taas toisaalta antaa toisenlaista eloa, vaikutusta..
Kiitos,
mietin sitä hiirikynää,
ehkä hankin sen...
avletto:
Miksi aina pysähdyt siellä, ohi ajaessasi?
Täälläkin päin luistelu ei vedä ihmisiä, paitsi lapsia, jos aikuiset jaksavat viedä heitä kentälle..
Minusta luistelu on suloista, ihanaa..siinä ikäänkuin on matkalla kohti ei minnekkään..
Nana:
Onko sinulla omaa blogia vielä, olen kadottanut sen?
miksi surullisena?
Mitä suloisille koirillesi kuuluu?
Olen kaivannut sinua!!
Pilviharso:
halauksia, ihania viikonloppuja sinulle ♥
Yealian:
joskus vielä tulen tapaamaan sinua sinne..
Otanko luistimet mukaan?
Ehkä näet hänet yks kaunis ilta siellä kiirunan kentällä liitämässä, sifongeissaan...
Aina se ei onnistunut, kovin vaikeaa oli liikkuvaisen asettua aloilleen.
Kaupungilla ei ole ollut sen helpompaa. Kasvettuaan levottomana sata vuotta.Rauhoituttuaan ja juurruttuaan omalle paikalleen, sen on muutettava.
Käveleppäs talvisen Kiirunan katuja, mene näyteikkunoiden vanhoihin valokuviin, kaivoskaupungin alkuaikojen tunnelmiin , pistäydy mainarin vaimon patsaalla, ja katsele kaivosvuoren valoja. Silloin Kiiruna avautuu.
En ole saanut selville miksi rusettiluistelukenttä on tehty, kun ei siellä koskaan kukaan luistele. Vain muutamia piirtoja näkyy jään pinnassa.
Kiitos..
Itse jäin jotenkin tuohon alkuperäiseen, jossa ei ollut vielä paljon värejä..
Avletto:
Oletko sinä villi tai levoton?
Onko sinulla luistimia?
Mitä, jos sinä aloittaisit luistelusi Kiirunan jäällä..
Saisit sinne varmasti, ainakin katselijoita..
Ei olisi jäällä ainoastaan herkät kuviot vaan..
Oi kuinka tietämätön olenkaan,
Kiirunasta en tiedä muuta kuin nimen..
En edes, missä tarkalleen on..
Onneksi sinä kerroit ja kuvailit niin elävästi, kauniisti, nostalgisesti, melkein näen ja koen sen sieluni silmin jo....
Jos ostais kirpparilta norjalaiset retkiluistimet, remmeillä kenkiin sidottavat.
Kiiruna on Helsingin ja Reykjavikin lisäksi kaupunki jossa voisin kuvitella asuvani. Mulla on Kiiruna postauksia, useitakin.
Viimeisin silloin helmikuussa.
Kiiruna on hieno myös kesällä. mutta ehdottomasti koettava talvella.
minä olen luistellut nuorena pikaluistimilla yli 10 vuotta kilpaa ja pärjäillykin ihan hienosti..
Ostin tänä talvena itselleni uudet pikaluistimet.
En vain ole päässyt kovin usen niillä jäälle.
Täällä on vain pieniä/jääkiekkoilun kokoisia ja mallisia ratoja.=(
Käynpä kurkkailemassa Kiiruna-postauksiasi..