Siirry pääsisältöön

My dreams are here, in my heart..




Nuoruuden aikainen ystävättäreni Jyväskylästä, soitti minulle eilen.
Olen menossa hänen luokseen Jyväskylän Kesän aikana.
Olen tilannut itselleni kaksi lippua miimi- ja fyysisenteatterin esityksiin.

Puhelun aikana piirtelin tyttösen ruskean kirjekuoren reunaan.





Vahvistin lyijärillä piirtämääni kuvaa ohuella tussilla





Minulla on jo enemmän aikaa itselleni ja piirtämiselle.
Pilkku touhuu omiaan tai nukkuu.


Kommentit

Marja Leena sanoi…
Niin kuuntelevan näköinen tyttönen ;)
Irmastiina sanoi…
Kaunis piirrustus..
Mukavaa sunnuntaita sinulle!
arleena sanoi…
Kesätapahtumat ovat mukavia, varsinkin kun ei ole liikaa hellettä eikä sada.
Mukavaa reissu Jyväskylän kesään.
Marja Leena:
Hän kuuntelee ulkoa ja sisältä..

Irmastiina:
Kiitos sinulle..
samoin toivotan =)

arleena:
liian kuumana päivänä ei tosiaan ole kiva olla kuin varjossa..
ihmisvilinä, tungos ei tunnu hyvältä..
Jyväskylän kesä on vasya heinäkuun puolessa välissä..
Hanne sanoi…
Hieman alakulossako tuo tyttönen on. On sinulla ihana lahja, tuo taiteellisuus ja luovuus.
Mukavaa Jyväskylän reissua, sitten kun se on ajankohtaista.
Mielenkiintoiseen teatteriin olet liput varannut.
Mukavaa uutta viikkoa Pilkun kanssa:)
Hanne:
voi kiitos sinulle..
uskon, että kaikilla on se lahja,
omannäköinen kynänjälki, joka kertoo sisäisiä tarinoita..
ihmiset ovat lakanneet piirtämästä, laulamasta..

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …

Tarvitsemme valoa !