Siirry pääsisältöön

syksyn kostea tuoksu jää kiinni minuun




Tämän hennon kukkasen
ojennan kaikille herkille, hauraille sieluille
pienille isoille ihmisille
sateen kastelemille
tuulen halaamille
joilla suru kasvaa sisällään

Kommentit

Kiitos ystäväni.♥
Hyvin sopii kuvaus minuun.
Jael sanoi…
Kiitos Hanne ystäväiseni.Joskus tuntuu siltä.Haleja ja mukavaa loppuviikkoa!
sylvi sanoi…
Kaunista, Kiitos!
Harakka sanoi…
Kiitos Hanne kukasta, joskus tuntuu, kuin me kaikki tarvitsisimme sellaisen itsellemme.
kiirepakolainen:
Ole hyvä =)

Irmastiina:
♥

Yaelian:
Ihanaa viikonloppua =)

Pilviharso:
Kiitos sinulle ♥

Sylvi: Ole hyvä ja ihanaa viikonloppua sin ulle =9

harakka :
♥
Heli sanoi…
Koskettava kuva, todella. Kiitos, Hanne. Koin, että kuvaus sopii minuunkin
sylvi sanoi…
Tulin vielä kertomaan että blogissani on jotain myös sinulle!
Elegia sanoi…
Kaunis kuva ja sanat tukevat toisiaan. Ihana <3
Heli:
Kiitos sinulle..
Olen iloinen jos jotain tapahtui??

Sylvi:
kiitos sinulle ihana Sylvi=)=)

Elegia:
kiitos sinulle..

Tämän blogin suosituimmat tekstit

" Minäkö se olin?

Ja miten vuoret kuu pensaat täydessä loistossaan jo lentelivät läpi pääni !" R.Liehu

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv...

Valo minussa...ja sinussa...

Huomenna on 1. adventtisunnuntai. Taidan mennä kirkkoon. Vuosi vuodelta olen herkistynyt kuulemaan tuota hiljaista kuiskausta sisälläni. Aiemmin pysähdyin mutta jatkoin omaa polkuani. Tänään haluan pysähtyä ja kuunnella. Nyt ymmärrän ja haluan elää tuon ihmeellisen totuuden, että Sinä asut minussa! Se on minusta niin ihmeelisen ihana juttu. Joku minussa on muuttunut. Joku ihan pieni mutta niin suuri. Olen tarvinnut monia raskaita, monia surullisia asioita elämääni, ennenkuin olen ymmärtänyt.... Olen kiitollinen, että olen löytänyt tuon Valon, joka asuu minussa, sinussa ja kaikissa ihmisissä,eläimissä, kukissa, puissa ja kivenkin sisällä. Tuo herkkä, hauras Rakkaus.. "Kun kutsuit minua, nukuin muurieni varjoissa enkä kuullut sinua. Sitten töytäisit minua käsilläsi ja heräsin kyyneliin. Näin että aurinko oli noussut, vuorovesi oli tuonut tullessaan syvyyden kutsun ja veneeni oli valmiina, keinumassa tanssivilla aalloilla."-Tagore Ihanaa pikkujoulua ja huomisen 1. adventtia tei...