Siirry pääsisältöön

saviprinsessa...






Tänään olin melkein koko päivän savimuovauskurssilla, vai mikä sen oikea nimi onkaan.. Harmitti, kun piti lähteä kesken pois, lukiolaisten kanssa pelaamaan pesistä.Ikävää kun, kun työasiat häiritsevät harrastuksia!!Mutta onneksi huo-
menna saan keskittyä koko päivän taiteen tekoon.
Tuo kurssimme on eräällä vanhalla kyläkoululla, jossa ei enää koulua pidetä.

Sain viiden kilon klöntin ihanaa savea ja vielä ihanamman alastoman naismallin.
Aluksi piti savi muokata kohtalaisen paksuksi levyksi tai kiekoksi, jonka jälkeen savikiekon väliin tai keskelle laitettiin sanomalehtitolloja, kiepsutettiin paketti kiinni ja alettiin muovata...

Minun naisfiguurini ei ihan vastannut mallin muotoja mutta eka kerralla annan itselleni luvan tehdä omiani, ehkä seuraavallakin kerralla. En halua orjallisesti noudattaa jotain kaavaa, haluan luoda vapaasti...
Yllättävän vaikeaa tuo luominen onkin. Tarvitsen tällaista kärsivällisyyttä kasvattavaa toimintaa itselleni...hahmoni odottaa siellä kosteiden vällyjen alla, joten huomenna aion saada hänet päätökseen ja luoda hänelle hengen...
Ei väliä, mikä on lopputulos sillä tämä matkalla olo, prosessi on niin ihanaa ja antoisaa..

Ylimmässä kuvassa minä (vaalea) ja ystäväni Kepa työn touhussa.
Keskimmäisessä kuvassa tungen paperia savilätyn sisälle.
Alimmassa kuvassa on keittiömme uuni, jolla eräs kurssilaisemme valmistaa meille ihanaa kasviskeittoa..Kuten näette, puitteet ovat luovuutta houkuttelevat...

Olen niin kiitollinen, että minulla on mahdollisuus elämässäni tehdä niin monenlaisia ihania juttuja. Tuntuu, että olen etuoikeutettu...Kiitos tästä elämästäni..

Kommentit

Hannele sanoi…
Mitä niistä malleista. Varmasti hauskaa, kaikesta luomisesta voi hyvin (itse en ole lähtenyt ystävieni kanssa), minä maalaan mielelläni elävillä kasveilla.
Anonyymi sanoi…
Tuntuu, että olen etuoikeutettu...Kiitos tästä elämästäni..Jep, niinhän me kaikki. Kiitos itsellesi :)
BLOGitse sanoi…
oih savea! ihanaa iskea katensa moykkyyn ja antaa menna!
vuosia sitten olin kurssilla ja opin jopa dreijaamaan...kaytamme edelleenkin pienia tekemiani kahvimukeja esprosson juontiin, monet tuikkualustat ja pikkulautaset kaytossa myos...
Odotan innolla luovaa lopputulostasi! :)

Rohkea ja elamanjanoinen on se joka heittaytyy kokeilemaan ja antaa luovuuden virrata...
eika ainakaan mieti mita muut ajattelee!!! eiko? :)
arleena sanoi…
Käsien upottaminen pehmeään saveen, se liikuttaa ei vain käsiä vaan mieltä, rentouttaa.

Kaunis kevät, juuri nyt tänä aurikoisena päivänä, tuo mieleen saman ajatuksen

Kiitos tästä elämästä
Hannele: hauskaa on ollut..
millä kasveilla maalaat+

Ville N :D

BLOGitse..hienosti sanottuna kurssimme oli keraaminen kuvanveistokurssi...
laitan sitten kuvan esille kun työni on poltettu...

Multa jäi klöntti savea. aion väsätä siitä jonkun kipon...
on se vaan ihanaa, unohtaa kaiken turhan murehtimisen...
tärkeää uskaltaa elää omaa elämäänsä, eikä anntaa muiden elää tai suunnitella sitä...heittäytyä luovuuden virtaan.., niinkuin sanoit :)

Arleena: niin se se on kädet ovat uskomattomat..kuinka harvoin me huopmaamme ne, kiitämme niitä??ne palvelevat meitä ahkerasti, luovasti, hellästi..ne ovat sielun jatke...taidan sen kunniaksi koristella kynsiäni...=)
Hannele sanoi…
Järjetelen kasveja puutarhaani, pensaita leikkelen ja muotoilen, villejä haapojakin, niittykukkia, marjapensaita, ostotaimia, luon kävelypolkuja, istumapaikkoja, pikkulintujen uimapaikkoja, paratiisissani..
Hallatar sanoi…
Ihanaa puuhaa. =))))


Oi sua onnellista kun saat käsilläsi tehdä kaikkia kauniita asioita. =)


Kaunista viikonloppua siulle. =)


*hali*
Hannele: niinpä, ihanaa, sormet mullaassa tai savessa, väliäpä tuo...=)

Hallatar:
Niin, ihanaa...
Muutenkin olen löytänyt käteni viimeaikoina...Venyttelen, teen käsien kanssa erillaisia liikkeeitä enemmän kuin koskaan ennen..jalat tietty joutuu kuljettamaan meitä, kädet , ne käsittelee, tekee, luo, koskettaa...=)
Yvonne sanoi…
Teillä on tunnelmallisen näköistä.

Aah, savesta olisikin kiva yrittää tehdä jotakin. Olen joskus kokeillut. Pitäisi varmaan osallistua johonkin kurssille ja kokeilla jotakin uutta. Saisi vähän muutakin ajateltavaa, kun poljen liikaa paikoillani.

Kauniit sanat laitoit, että olet etuoikeutettu ja kiität. Joissakin asioissa itselläni ilo pilkahtaa, mutta olen kyllä sellainen tummien sävyjen tulkki kuin kiitollinen sielu. Ehkä pitäsi alkaa nähdä elämä toisellakin tavalla.
tervetuloa lukijaksi Yvioon=)

Elämässä on niin paljon eri sävyjä...Olen reurannut tyttäreni harmaata maailmaa monta kuukautta...voin tukea, kuunnella, ymmärtää mutta itse hänen on oivallettava , löydettävä ne värit, lääkkeiden kanssa tai ilman...ja se on joskus äärimmäisen vaikeaa eikä toinen voi ymmärtää sitä koskaan samalla tavalla...voi vain tuoda ja jakaa omaa iloaan , auttaa ikäänkuin toista värien maailmaan..=9

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv

" Nähdä maailma hiekanjyvässä, ja taivas kedon kukassa, pidellä äärettömyyttä kämmenellään, ja ikuisuutta hetkessä"-William blake

" Kun tiedät kuka olet, mikään ei voi pysäyttää sinua "-Stedman Graham " On kaksi tapaa elää elämä. Toinen on kuin mikään ei olisi ihme. Toinen on, kuin kaikki olisi ihmettä."-A.Einstein " Emme näe asioita sellaisina kuin ne ovat, näemme ne sellaisina kuin itse olemme. "-Anais Nin

kukkaistytön kesäviesti

Hän on hieman uudistunut Hän on päässyt kehyksiin