Siirry pääsisältöön

Retki Fiskarssiin::

Lähdin tänään aamulla aikaiseen, tyttäreni kanssa odotetulle kesä- ja taideretkelle Fiskarsiin.
Jo matkalla tyttäreni väsyi ja kyseli matkan pituutta, hieman levottomana. Hän kuitenkin sanoi jaksavansa perille asti...

Minä innoissani halusin kierrellä, kaarrella taidebutiikit, vaatebutiikit, taidenäyttelyt ja ajattelin, että ois syötykin siellä...Tyttäreni tuli mukaan butiikkiin, mutta hän seisoi yhdessä paikassa ja odotti apaattisena minun vaatteiden hypistelyäni...
Ajattelin, että kävisimme ainakin siellä paperikaupassa, mihin Uuna ei kerinnyt...
Lupasin tyttärelleni, että paperikaupan jälkeen lähdemme takaisin ajelee kotia kohti..
Halusin ottaa muutaman kuvan, mutta akku loppui yhden kuvan jälkeen...

Minua ei oikeastaan harmittanut yhtään...Päätin , että seuraavalla kerralla vastaavaan juttuun, lähden yksin...Kuten esim. Tammisaareen..


Tämän sain napattua ..Fiskarssin ihanaiset pilvet taivaalla...




Tulomatkalla pysähdyimme saloon, jossa tyttäreni halusi polttaa tupakan..
Minä poikkesin yhteen ihanaan kauppaan, joka sattui olemaan just siinä kohdalla...
ja löysin iki-ihanana intialaisen kangaskassin....



Ja kaksi oranssia tyynyä....



Tyttäreni mielialat ja kunto vaihtelee...Joskus hän on hyvin kiinnostuneena mukana ja tekee omia ostoksiaan...Joskus pelkästään liian monet ihmiset, virikkeet väsyttävät hänet hetkessä ja hän haluaa kotiin...
Hän meni omaan kotiinsa ja lupasi huomenna tulla luokseni syömään...
Minä taidan painua mustikkametsään, sit lenkille ja päälle uimaan...ihana päivä kaikkinensa!!!Niin ja mun nimpparipäiväni..

Kommentit

BLOGitse sanoi…
mukavaa nimpparipaivan jatkoa! :)
SuviAnniina sanoi…
Mukavaa nuimipäivää :-) Ikävää, ettei matka mennyt ihan suunnitelmien mukaan, mutta onneksi sinä jaksat aina olla niin positiivinen ja reipas!
arleena sanoi…
Hyvää nimipäivää vielä ja jatkoa edelleen.

Masennus on raskas sairaus sekä asianomaiselle itselleen että läheisille.
Voimia sinulle ja toivon, että tyttäresi elämä selkityy parempaan suuntaan.
Yksinäinen susi sanoi…
Loisteliasta nimipäivää! Näytti olleen mukava reissu, ja kauniita valokuvia. :)

Jaksamista sinulle ja tyttärellesi!
hanne sanoi…
BLOGitse: kiitos...kiva oli nimpparipäiväni...en jaksanut mennä lenkille, mustikoita sain kerättyä melkein 3 l. ja kohta meen saunaan..=)

SuviAnniina: Ei tuo haitanne...päivä oli muuten valoisa ja kepeä!!

Arleena: Kiitos sinulle...on tärkeä hoivata itseä ja sen luulen osaavani ja saan voimia tuolta ylhäältä..

Yksinäinen susi..

oli kaikkinensa kiva päivä...uudet tyynyt lattialla...
Hanneles paradis sanoi…
Oranssi on kiva väri.
mukavaa nimipäivää.
Huhtikuunnoita sanoi…
Olen kerran käynyt Fiskarsissa ja mukaan lähti poltettu savinen enkeli, sellainen kapea ja pitkä, kaunis.
Myöhästyneet nimpparionnittelut.
Salossa olen parhaillaan ja mietin mistähän löytäisin tuon kaupan, josta ostit nuo mukavannäköiset tavarat.

Mukavaa kesäpäivän jatkoa.
hanne sanoi…
heippa hannele paratiisi...=). Oranssi tuli bvielä mukaan vaikka pinkki ja vanha roosa ovat vallanneet tänä kesänä ...

Huhtikuunnoita.. Kaupan nimi on AURINKO JA KUU,Hämeentie 14..Osuuspankin toisella puolella...
Palaga sanoi…
Myöhästyneet onnentoivotukset eilisen nimpparin johdosta! Nyt tekisi mieli maalata, vaan ei ole taaskaan aikaa. Pitää mennä kummipojan luo käymään pariksi yönseuduksi. Toisaalta se tuo varmasti mukavia elämyksiä myös.

Oma poikani lähtee tänään takaisin Jyväskylään, kämpilleen. Itken jo sitä eroa, vaikka ymmärrän hänen tarvitsevan omaa yksinäisyyttään. Siellä suljettujen verhojen takana hän kokee olevansa turvassa.

Voimia ja iloa sinulle!
Palaga sanoi…
Ihania ostoksia olet tehnyt!
Rita sanoi…
Hesarissa oli eilen artikkeli masentuneiden omaisista. Vaarana masentua itsekin joten parasta muistaa terve itsekkyys ja tehdä piristäviä juttuja omalla tahollaan että jaksaa taas.

Ai miten hassua että juuri käväisin kirpparilla ja ostin myös intialaisen kassin - tai oikeastaan pienen pussukan, mutta kuitenkin huomaan yhtäläisyyttä ostoksissamme :)
Villiina sanoi…
Mikä se salolainen kauppa oli, kysyy Utelias? Toi oli niin elävä kuvaus siitä millaista arki on skitsofrenian kanssa ja omaisena sun on pitänyt vain hyväksyä se että se mikä sulle on hyvää ja ihanaa ei sit aina toiselle merkitse. Että oma rauha ja kuviot pitää parhaiten pään kasassa. Pätee kyllä myös allekirjoittaneeseen ;-)
hanne sanoi…
Kiitos sinulle Palaga...tulikin syötyä paljon mansikoita ja Mövenpick-jäätelöä..Ostan aina sitä jätskiä, koska siinä ei ole yhtään lisäaineita, eikä väriaineita...muissa jäätelöissä on paljon...no,ainoa paha juttu et minun valintani on aika kallis...

heippa Rita:

luin sen saman artikkelin...
onneksi minulle on niin monta hoitavaa juttua...liikunta, maalaus, luonto, musiikki ja usko Pyhimpään...

ois kiva nähdä sun pussukkas!!

Villiina:
kaupan nimi on AURINKO JA KUU, aivan keskustassa..Hämeentie 14...Osuuspankin vastapäätä...

Sinä tiedät ja ymmärrät...

voi hyvin!!!
Uuna sanoi…
Voi, nimipäiväsikin on mennyt ohi, ilman että huomasin, mutta ONNEA vielä. Olen ollut niin tiiviisti yhden kirjaprojektin kimpussa, etten ole ehtinyt käydä blogeissa.
Nyt tämä tekemäni yllätys on hyvässä jamassa ja pääsen taas kiertelemään. Kerron myöhemmin, mistä on kyse.

Voi, sinun retkesi Fiskarsiin jäi myös lyhyeksi. Masentunut ei oikein jaksa tuollaisia yleisiä paikkoja ja niiden hälinää.
Menet joku kerta sinne yksin.

Ihanan laukun kuitenkin löysit, se on tosi hieno.
hanne sanoi…
Uuna...niin ..aina välillä ajattelen ett tyttäreni pääsee vähän erillaisiin ympäristöihin ..ja joskus hän jaksakin hyvin...mut ei haittaa yhtään...
minä pääsen aina minne vain haluan...

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …

Tarvitsemme valoa !