Siirry pääsisältöön

katson nykyhetkeä rakastavin silmin...




...sillä siihen sisältyvät ne ainoat asiat, jotka ovat ikuisesti totta.


"Todellisuus
on
kotisi;
löydä se
niin et enää koskaan
ole yksin."-A.D.Mello


Aina kun maalaan tai piirrän olen juuri siinä, en missään muualla.
Muuta en tarvitse. Olen onnellinen.


Viime grafiikan kurssillani tein muutamia vedoksia, joista ei tullut sitä mitä piti, eli ne meni "pilalle".
Toissapäiväni ja eilen tein niiden päälle uusia kuvia.
Piirtelin hiilellä ja väritin pastelleilla. Tykkään tästä eilisestä tytöstä.



Mikään kuva ei ole koskaan välttämättä valmis tai pilalla,
kaikkia voi aina jatkaa.

Elämässämmekin, tarina jatkuu.

Kommentit

SusuPetal sanoi…
Maalatessa on todellakin juuri siinä. Ei muita paikkoja, ei muita ajatuksia.

Se on rauhoittavaa.
Seija sanoi…
"Aina voi jatkaa..."
Juuri näin!
Ja kaikki "vanha" kulkee kuitenkin mukana.

Siivosin eilen kirjahyllyni, ja kaikkea "vanhaa" pukkas taas pintaan.
Ja unia sen myötä...

Kuvasi ovat mieluisia!
Jael sanoi…
Näihin kuviisi ei koskaan kyllästy! Voi kun minäkin saisin takaisin sen menetetyn inspiraation ja pystyisin taas nauttimaan maalaamisesta.
Ihanaa sunnuntai-iltaa Hanne.
Susupetal:
niin, sinä tiedät, sinä olet siellä...niin rauhoittavaa, hoitavaa..

Seija:
Kiitos Seija =)
Voisimmeko häivyttää jotain vanhaa pois, aloittaa ihan uudestaan vai olemmeko historiamme vankeja?

Yaelian:
Kiitos sinulle..
Ei kun otat välineet esiin ja aloitat pienesti..
samanlailla kun hoidat kehoasi fyysisesti, teet kuvia itsellesi.
vaikka et ihan joka päivä mutta säännöllisesti, viiva elää sinussa !!
Pilviharso sanoi…
Onko täällä värit vaihtuneet vai olenko vain nähnyt sinut sinisenä?

t. värejä viime aikoina pohtinut Pilviharo
Maria sanoi…
Kaunista suklaanruskeaa täällä!Marraskuuhusi lämpöä ja hyviä maalaushetkiä Hanne- kulta!
tinttarus sanoi…
KUvastasi hiipi lämpö luoksenikin saakka! Kiitos siitä. TArvitsin sitä juuri nyt.
...aina voi jatkaa....Juuri näin.
Yksinäinen susi sanoi…
Ihanaa että katselet nykyhetkeä rakastavin silmin, se on hieno asia..

Todellisuudesta löytyy aina jotain hyvää ja pahaa kun ryhtyy tutkimaan. Joskus pitäisi vain hiljentää ne päässä olevat asiat ja ajatukset, jotta saa rentoutua. Maalaaminen ja piirtäminen ovat tästä hyviä esimerkkejä. Siinä ollaan läsnä.
Itse olen oppinut tajuamaan silmieni edestä ne kauniit asiat. Onni voi löytyä niinkin läheltä.. Se on hassua.

Nuo työsi ovat todella mukavan värisiä. Lämpimiä ja herkkiä.. kauniita.

Haleja sinne =)
Pilviharso:
Värit ovat vaihtuneet, haaleudet haihtuneet..
halusin välillä kokeuilla tätä ruskeata, nimenomaan noiden tyttäjen väriskaalojen takia,
pian tausta taas vaihtuu, riippuu kuvasta..
Ruskea on lämmin, maanläheinen, turvallinen..

Maria:
Niin suklaanruskeaa..
eilen pistelin liian monta suklaata poskeeni, se siitä suklaasta..
nukuin sit niin huonsosti..
kiitos sanoistasi=)

tinttarus:
Kiva jos värin tavoitti sinut..
haluan jakaa näitten kuvieni kautta sitä, mitä kukakin niistä saa...
ruskea neitsyt, valkea neitsyt...mites se laulu jatkuukaan?
Voi hyvin, tinttarus!

Yksinäinen sisi:
viimeaikoina on noita ruskeita neitoja ilmaantunut enemmänkin...
jotenkin tässä hetkessä kiehtoo tuokin väri ja punainen sopii upeasti sen kanssa, vähän punaista...

kiitos sanoistasi..
Myös runonmaailmassa ihanasti kadottaa arjen, hetkeksi..

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv

" Nähdä maailma hiekanjyvässä, ja taivas kedon kukassa, pidellä äärettömyyttä kämmenellään, ja ikuisuutta hetkessä"-William blake

" Kun tiedät kuka olet, mikään ei voi pysäyttää sinua "-Stedman Graham " On kaksi tapaa elää elämä. Toinen on kuin mikään ei olisi ihme. Toinen on, kuin kaikki olisi ihmettä."-A.Einstein " Emme näe asioita sellaisina kuin ne ovat, näemme ne sellaisina kuin itse olemme. "-Anais Nin

kukkaistyttö