Siirry pääsisältöön

muuttamista...




Vaihdan tähän "ikkunani avaan"- teokseeni uudet kehykset.Valkoisen laatikon tilalle, metalliset, hopeiset.
Maalasin tytön piiloon ja tilalle uuden ikkunan, kukkineen.
Värimaailma ei ihan päde.
Yläkuva otettu sisähämärässä, alempi ulkona kirkkaassa valossa.










Tämän unelmoivan tyttösen piirsin ruskealle kirjekuorelle.
Otin kuvan.
Suurensin.





Tulostin a4 kokoisena tytön ja maalasin sille väriä.
Guashia.
Laitan kehyksiin. Metallinen, hopeinen.

Vien näitä ja aiemmin esittelemiäni töitäni syyskuuksi näyteikkunanäyttelyyn..
Näyttelyni nimeksi jotain..."Kesän tuoksut eivät haihdu", tai jotain vastaavaa..=)

Kiva uudistaa vanhoja töitä, itsekin on muuttunut.

ihanaa uutta alkavaa viikkoa teilla halauksin ♥

Kommentit

Verna sanoi…
Syvää sielukkuutta. Tämä tuli mieleeni, kun katselin jälleen upeaa taidettasi.

Kiitos näistä... : )
Yksinäinen susi sanoi…
Minusta nuo työt ovat vallan ihania jälleen :)
Rakastuin erityisesti tuohon alimpaan... mitkä värit!

Vanhempia töitä katsellessa sitä aina huomaa miten itsekin on muuttunut. Se on hyvä.
arleena sanoi…
Mukavaa viikkoa.
Ja vaihtelu virkistää ja uudistaa.
Marja Leena sanoi…
Oikeastaan kaikki hyvät työt pitäisikin tehdä vanhalle kirjekuorelle. Tai kauppalistan taakse. Tai vehnäjauhopussin liepeeseen ;)

Tytöt ovat niin kauniita.
Irmastiina sanoi…
Ihania kuvia...erikoisesti pidän noista kahdesta ylimäisestä...miten naisen kasvot heijastuvat ikkunaruudun takaa...ihana...☺

Hyvä alkanutta viikkoa sinulle.♥
Kiirepakolainen sanoi…
Tuo kirjekuorella lepäilevä neitokainen on kerrassaan ihastuttava! niin on kyllä muutkin.
Leena Lumi sanoi…
Tiedät, että olen hulluna tuohon ikkunakuvaan ja sehän onkin jo Lumikarpalossa.

Nyt tuo erilainen sininen lähtee odottamaan oikeaa runoa...

Minusta tästä aiheesta voisi vielä jatkaa eri väreillä ja sinne voisi laittaa mukaan ihan jotain pientä, kuitenkin niin, että nainen ikkunassa on valovoimaisin.
Anonyymi sanoi…
Hei! En saanut selville sähköpostiosoitettasi, herjasi jotain, että oletusposti ei ole oikein tms. Postauksessasi oli juuri työn My Dreams tyttöp, johon olen kovasti ihastunut. Yritän selvittää sähköpostiyhteyttä, jotta saan siten ilmoitettua Sinulle osoitteeni.

t. AM
Verna:
Kiitos sinulle itsellesi ♥

Yksinäinen susi:
ja mikä ihanaa, voi aina lisätä, poistaa, liittää sutata=9

arleena:
Sinulle myös arleena suloista viikkoa..

Marja-leena:
Juuri siinä hetkessä, ilman suunnittelua,
ilman suorittamisia..
ostin ihan pienen muistikirjan sanoja varten..
en ole malttanut ottaa sitä käyttöön, se kun on niin suloinen..

Irmastiina:
Sinulle myös ihanaa uutta viikkoa, uusia tuukia, mahdollisuuksia!

Kiirepakolainen..
Samoin minä tykkään hänestä...
luonnollinen..
kiitos sinulle =)

Leena Lumi:
kiitos taas sinulle ihanista sanoistasi..
Odotan sitä runoa, joka siivittää tuota kuvaa tai päinvastoin=)

Anonyymi/AM

hannele.salmelaätuusikaupunki.fi
Yaelian sanoi…
Näihin töihisi ei koskaan kyllästy.Pidän kyllä tuosta ylemmästä ikkunatytöstä enemmän,mutta uusittukin on niin kaunis.Paljon menestystä näyttelyllesi!
Pepi sanoi…
Ihana tytäön kuva, mutta täytyy sanoa, että alkuperäinen on jollain lailla hurmaavan hauras....mun mieleen kovasti ♥
Avletto sanoi…
Olisipa hienoa nähdä kaikki ihastuttavat tyttösi livenä.
♥ Hannele sanoi…
ruskee kirjepaperikin kelpaa

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …

Tarvitsemme valoa !