Siirry pääsisältöön

väsynyt mutta tyytyväinen




Tänään oli viimeinen butopäivä, kurssilla.
Tavallaan onneksi, sillä aika rankkaa se oli kaikkinensa, kaksi tuntia matkoja + 5 tunnin treenit.
Ihanaa, antoisaa se oli ja hienoa että sain mahdollisuuden olla mukana.
Keho muistaa, mieli on levollinen.
Tämän jälkeen joku zumbatunti tuntuu tosi kevyeltä, sanan kaikissa merkityksissä.
mutta erilaisuus on joskus kivaa.

Pilkku pärjäsi hyvin, tosin oli aika energinen, levoton, kun palasin ja pissasi kaksi mielenosoituspissaa sisälle.

Peruutan ensi sunnuntain menon. Se luento ei ole niin tärkeä.
En haluan taas jättää Pilkkua yksin, edes muutamaksi tunniksi, ainakaan sunnuntaina.

Nyt odotan, että Pilkku nukahtaa ja saan rauhassa valmistella zumbatunnin,
huomiseksi.

Kommentit

♥ Hannele sanoi…
kuulostaa hyvältä että tyytyväinen
Yaelian sanoi…
Tuo butokurssi kuulostikin rankalta,mutta varmaan oli tosi antoisaa-
Tuossa tyttökuvassa on ihanat värit!
Irmastiina sanoi…
Niilon ollessa ensimmäistä kertaa yksin kotona... parisen tuntia..oli ollut kakalla verhontakana.
Mies ei olisi muuten edes huomannut, mutta kun Niilo meni tarkastamaan, että kasa varmasti on paikallaan...☺☺☺
SusuPetal sanoi…
Kaunis auringon valo kuvassasi.
sylvi sanoi…
Valoisat värit tytössä.
Kaunis.
Kiirepakolainen sanoi…
Ihana aurinkoinen tyttö! Tuo valoa tähän aamusumuun...
Avletto sanoi…
Ihana keltainen tyttö :)
Hannele:
niin olen =)

Yaelian:
Kiitos =9
Oli aivan upeaa. sain paljon!

Irmastiina:
Onneks Pilkku ei oloe kakkaillu viimeaikoina, siis sisälle..

SuSuPetal:
Kiitos sinulle =)

sylvi:
Kiitos Sylvi =)

kiirepakolainen:
Monena aamuna onkin ollut pehmeät, kauniin herkät aamusumut..

Avletto:
kiitos sinulle ♥
Harakka sanoi…
Niin kaunis taas on sun tyttösi maalauksessasi.
Ja Pilkku oli varmasti mielissään, kun sut kotiin taas saikin.
Ne ilolirut on sellasia tavallisia vielä pikkusille ja nuorille koirille, eivät yksinkertaisesti pysty pidättämään, kun ovat niin iloisia!
aikatherine sanoi…
ai sinäkin käyt zumbassa, minä vasta aloitin, heh, onko joku laji vielä raskaampi? mä olin ihan väsynyt tunnin kestäneen tanssin jälkeen..mutta kivaa se oli

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …

Tarvitsemme valoa !