Siirry pääsisältöön

tiistaina..




Kastuin tänään kahdesti. Oikein kunnolla.
Aamulla Pilkun kans lenkillä ja nyt illalla koirakoulussa.
Pilkkua ei haitannut , saihan hän kalkkunanakkeja palkinnoksi.
Mua paleltaa!!
Odotan, että sauna lämpiää.





Piirtelin hyppytunneillani, kun Pilkku nukkui sohvalla.
Kuva kertoo tästä päivästäni.

Meinasin saada sakot ylinopeudesta mutta selvisin varoituksella.
Vein naapurin pikkutytölle kiitokseksi pikkutaulun "tytöstä , omenapuusta ja linnusta". Hänen isänsä on poliisi.





Ihanaa elokuun viimeistä päivää teille huomenna♥

Kommentit

SusuPetal sanoi…
tytöllä on iloinen hymy, selvisi sakoista :)
Ari sanoi…
Lämmintä päälle sitten ettet vilustu!
Marja Leena sanoi…
Tuo keltainen väri uppoaa ihan sydämeen asti!
kiirepakolainen sanoi…
Kukapa voisi vastustaa noin herttaista tyttöä, ei edes poliisi! Hymy auttaa aina:)
Irmastiina sanoi…
Päivässäsi on ollut hymy läsnä.♥

Vettä on täälläkin viimeyönä tullut...mukavasti peltikattoon ropissut...☺
Heli sanoi…
Kiitos ihanasta kuvasta, Hanne! Lämpimät syysterveiset. :)
SusuPetal:
Naapuruus aina kannattaa=)

Ari:
Pakko luopua varvaskengistä=(

marjaLeena:
keltaista tarvitsemme kun aurinko vähenee ja muutenkin=)

kiirepakolainen:
Niin, hymy on valloittava!

Irmastiina:
Sateenropina rauhoittaa, siihen on suloista nukahtaa..

Heli:
Ole hyvä Heli. Voi hyvin=)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Tarvitsemme valoa !

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …