Siirry pääsisältöön
Monta vuotta sitten, Juhannusaattona Muuramessa, innostuin nauttimaan erillaisia booleja, makeita viinejä ja vahvoja drikkejä...Yleensä en nautiskele kuin vain viiniä ja sitäkin kohtuullisesti..mutta kuinkas siinä lipsahtikin ihmisvilinässä, juhlahumussa toisin..
Sinä yönä en nukkunut tuntiakaan..makasin mökkimme laiturilla ja oksensin koko yön..Seuraavana päivänä makasin mökimme laverilla kalpeana, hiljaa katuen koko päivän..ja totesin, että en koskaan enää juo!!!
Illalla myöhään uskalsin nousta ylös ja keitin kupillisen yrttiteetä... Mikä rauha, mikä makunautinto, kaikki oli siinä hetkessä..En tarvinnut mitään muuta, olin onnellinen!!


ONNELLISUUS vai mielihyvä...

Tiistain hesarissa oli mielenkiintoinen artikkeli onnellisuudesta ja mietiskelystä :

"Mietiskely voi tehdä onnelliseksi.

On todistettu, että buddhalaiset ovat onnellisempia kuin muut ihmiset. Heidän aivojensa vasen otsalohko on jatkuvasti aktiivinen, havaitsivat Wisconsin-Madisonin yliopiston tutkijat. Tavallisesti alue sähköistyy silloin tällöin, esimerkiksi kokiessamme myönteisiä tunteita.
Buddhalaiset meditoijat järkyttyvät, suuttuvat, hermostuvat, hämmentyvät meitä muita harvemmin. Kokeneemmat mietiskelijät näyttivät kesyttäneen aivojensa mantelitumakkeet. Nuo hermosolut käsittelevät tunteita, etenkin pelkoa ja vihaa..

Peter Malinowski arveli, että jokainen voi parantaa kognitiivisia kykyjään meditaation avulla. Hänen kokeessaan meditoijat tekivät puolet vähemmän virheitä ja suoriutuivat selvästi nopeammin kuin vertailuryhmän jäsenet.

On monissa tutkimuksissa todettu, että mietiskely muuttaa aivotoimintaa.

Toisessa Malinowskin kokeessa oli mukana 190 buddhalaista mietiskelijää Saksasta ja Itävallasta sekä 113 verrokkia. Naisia ja miehiä oli yhtä paljon.
Tutkijat pyysivät koehenkilöitä arvioimaan onnellisuuttaan, tyytyväisyyttään elämäänsä, ulospäin suuntautuneisuuttaan, neuroottisuuttaan ja materialisuuttaan.
Mietiskely lisäsi onnellisuutta, tyytyväisyyttä ja ulospäin suutautuneisuutta, mutta vähensi neuroottisuutta ja materialisuutta.
Mitä enemmän koehenkilö oli meditoinut, sitä enemmän hän koki hyviä asioita."-HS

Ihmisen elämän tarkoitus on tulla onnelliseksi ja iloiseksi.
Onnellisuus riippuu enemmän ihmisen mielentilasta kuin ulkoisista olosuhteista.
Ihmisillä on ikävä kyllä tapana katsoa ympärilleen ja vertailla itseään muihin. Se, että jatkuvasti vertaa itseään ihmisiin, jotka ovat älykkäämpiä, kauniimpia tai paremmin onnistuneita kuin itse, ruokkii kateutta turhautumista ja epäonnistumisen tunnetta.
On ilmeistä, että onnellisuutta tavoitellessa työskentely sisäisten mahdollisuuksien parissa , mielen alueella, on tehokkaampi keino kuin onnen etsiminen ulkoisten tekijöiden , varakkuuden, aseman tai terveydenkään avulla. Sisäiseen tyytyväisyydentunteeseen liitty läheisesti toinen sisäinen onnen lähde, omanarvontunne.
Toisinaan ihmiset sekoittavat onnellisuuden ja mielihyvän.


Dalai Lama:"Korkeimman onnen saa saavuttaessaan vapauden tilan, koska siinä ei ole kärsimystä. Se on todellista pysyvää onnea. Todellinen onni on siis pikemminkin mielen ja sydämen asia. Enimmäkseen fyysisestä mielihyvästä johtuva onnelllisuus on epäluotettavaa, yhtenä päivänä onni on, seuraavana päivänä ei ehkä olekaan."

Onneen vievä polku: "lisää rahaa ei tarvita, suurempaa menestystä tai mainetta ei tarvita, ruumiin täydellisyys ei ole tarpeellinen, ei myöskään täydellinen pari, sillä juuri nyt, tällä nimenomaisella hetkellä, mieli on eikä täydellisen onnellisuuden saavuttamiseen välttämättä tarvita kuin mieli."-Onnellisuuden taito-Dalai Lama

Kyky vaihtaa näkökulmaa saattaa olla yksi vahvimmista ja tehokkaimmista työkaluista, mitä meillä ihmisillä voi olla apuna elämän jokapäiväisissä ongelmissa.Kyky katsoa asioita eri näkökulmista voi olla suureksi avuksi. On olemassa usein monta vaihtoehtoa, monta polkua mutta me , etenkin vihassamme näemme vain yhden tien...

Haluatko olla oikeassa vai onnellinen?

On myös tutkimuksissa todettu, että ne ihmiset , jotka tekevät pyytteetöntä , puhtaasta sydämestään kumpuavaa läheimmäisen auttamistyötä, ovat onnellisia.

Ehkä suurimmat elämänläksyt meille olisivatkin.:
Rakasta itseäsi kuin lähimmäistäsi ja rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi!
Me olemme yhtä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Tarvitsemme valoa !

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …