Siirry pääsisältöön
Minä haluan olla rinsessa,
En pelkästään tänään, vaan joka päivä.


Tänään on naistenpäivä! Sain muutamia viestejä ystäviltäni, kaikki oli naisilta. Mietin, eiks kukaan mies halua muistaa minua tänä päivänä? No vielä on aikaa...

Löysin tiedostostani noin kymmenen vuotta sitten tekemäni "Naisriittini" suunnitelman.
Opiskelin tuolloin työni ohella Turun kesäyliopiston "Luovat terapiat"kurssia. Opiskeluuni kuului silloin mm tehdä itselleen ja muille joku riitti, rituaali.. Halusin tehdä sen naiseudestani, sillä ainakin silloin se oli jotenkin kadoksissa minulta.

NAINEN MINUSSA- NAISEUTENI:

Haluan etsiä, löytää ja hyväksyä naisen minussa. Olen nainen ja minä riitän itselleni, hyväksyn ja tunnistan myös oman maskuliinisuuteni minussa. Minä olen "täydellinen" nainen ja minussa on jo kaikki. Haluan nauttia itsestäni. olen jo kauan ollut äiti, aviovaimo, eronnut nainen, rakastaja, hyljätty nainen, nyt haluan olla nainen minussa, minä naisessa.

"Se mitä on takanamme tai edessämme, on pientä verrattuna siihen, mitä on sisällämme.
Joka tuntee muut , on viisas, joka tuntee itsensä, on valaistunut."

Naiset rakastavat kuuntelemalla, heissä on kaikki sydäntä, pääkin. Kun nainen on avoimesti "syntinen", niin ajanpitkään hän on hyvä. Epävakaisuus muodostaa osan naisellisesta viehätyksestä. Naista on kuunneltava, ei uskottava. Nainen kuuntelee myös ihollaan.

Sinä et ole minulle metsä,
johon menisin eksymään
tai kallio,
jolta unessa putoaisin,
olet minussa tie, jota pitkin kuljen takaisin.

NAISEUSRIITTINI: ryhmä istuu piirissä, keskellä on monta kynttilää sytytettyinä...

¤ Kynttilöiden sytyttäminen : jokaisella on oma kynttilä. Sytytän kynttilän ja kerron naisesta minussa. 8 myös muut kertovat oman tarinansa.
¤ Leivän syöminen: oman kehoni hyväksyminen. kerron omasta kehostani ja mistä siinä minä tykkään.
¤ Juoma: Minussa virtaa kaikki nesteet, energia, elämänvoima
¤ Kanervasormus: jokainen tekee itselleen sormuksen kanervasta. Sormus on itseensä ja naiseuteensa sitoutumisen symbolina.
¤ Tanssi: Liittyminen yhteen, kaikki maailman naiset yksin ja yhdessä. Olkaamme toisillemme lojaaleja, tukekaamme toisiamme.
¤Seppele: kaikkeuteen liittyminen, nainen ja mies minussa ja sinussa, kaikissa ihmisissä., olemme yhtä...

Meitä oli kuusitoista naista, opiskelukaveriani, jotka olimme tuossa rituaalissani mukana.
Muistan, että tuo rituaali, eri tekemisineen sai meidät herkiksi, vastaanottaviksi, vapautuneiksi..
Jälkeenpäin riitti hyvin paljon keskustelua jokaisen omasta suhteesta itseensä, niin naisena kuin ihmisenäkin.

Kun piirtelen, piirrän yleensä aina naisten kasvoja..palaan niihin jatkuvasti. Ikäänkuin tutkailen edelleen naiseutta sekä minussa että muissakin...

"Nukkumaan käydessä ajattelen,
huomenna minä lämmitän saunan,
pidän itseäni hyvänä,
kävelytän, uitan, pesen,
kutsun itseni iltateelle,
puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen,
kehun: sinä pieni urhea nainen,
minä luotan sinuun..-Eeva Kilpi.

Kommentit

Totta kait pitää prinsessa olla ;)
hanne sanoi…
Niin Hannele..me olemme joka päivä prinsessoja..

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …

Tarvitsemme valoa !