Siirry pääsisältöön

turkoosi kollasi


Tämän turkoosin kollasin olen koostanut kahdesta eri maalauksestani:
Turkoosi väri tuo mieleeni meren jossain kaukana etelässä,
kesän, keveyden, ilon.....
Sormustellinen turkoosia on turkoosimpi kuin ämpärilli nen.

Kommentit

Marjut sanoi…
Kaunis kollaasi, tämä kyllä tuo hyvää mieltä :))
Inkivääri sanoi…
Ihana on kollaasisi ja sinullahan on tuolla turkoosia jo aikaisemmissakin postauksissa, kaikki vähän erisävyistä turkoosia, joten hyvin käypi näinkin:)

Kun avaat blogisi, paina otsikkoa siitä artikkelista tai postauksesta, jonka haluat linkittää - silloin osoiterivillä on vain sen jutun osoite.
savis sanoi…
Kaunista itsetehtyä. Ihanasti keltainen aivan hohtaa turkoosia vasten. Edellinen postauksesikin kävisi jo melkein turkoosista kollaasista, kaunis sekin.


http://savisuti.vuodatus.net
Turkoosi on hieno väri.
Eija sanoi…
Kaunista turkoosia oletkin laittanut maalauksiisi ja keltainen siinä mukana, hieno kokonaisuus :)
arleena sanoi…
Taitelijan kaunis turkoosi kollaasi.
Elävää värikylläistä ja raikasta.
Pirkko-Liisa sanoi…
Rauhoittava, tunnelmallinen on kollaasisi turkoosista :)
hpy sanoi…
Kovin herkan tuntuista. Luulen etta pitaisin maalauksistasi. Pyrin tulemaan uudestaan kunhan kireiltani ehdin.
Kuvanakkeli sanoi…
Aivan ihana kollaasi! Pidän näistä maalauksistasi. Persoonallinen kollaasi!
SusuPetal sanoi…
Lumoavaa turkoosia, upeita maalauksia, tykkään todella.
hanne sanoi…
Kiitos teille kaikille, oikein paljon kommenteistanne..Tulee aina niin mukava olo, kun huomaa, miten erillaisesta näkökulmasta ihmiset katselevat ..Ja miten kuva vaikuttaa erilailla ihmisiin...

Turkoosi on lämmin väri!
Elegia sanoi…
Kaunis ja herkkä, harmoninen kollaasi. Tuli jotenkin unenomainen olo.
Heli sanoi…
Tämä on erittäin kaunis taidekollaasi. Multa jäi tekemättä, kun en löytänyt tarpeeksi turkooseja asioita kotoa enkä vanhoisa kuvistakaan.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Tarvitsemme valoa !

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …