Siirry pääsisältöön

taidetta topeille..



Huomasin eilen , että valkoiset toppini ovat ihan kulahtaneet..
Tuli kiva idea pirirstää niitä hiukan..Otin askarteluvärejä ja akryyliväriä ja ruiskuttelin pensselillä...
toisesta tuli vaalean punavihreän rosainen ja toiseen lisäsin vielä sinistä...

Ajattelin alkaa taiteilla muihinkin vaatteisiini maalauksia...Sitä on niin hauska tehdä ja vaatteet saavat aivan uuden ilmeen...



Kommentit

arleena sanoi…
Niistähän tuli mukavia hieman Pollockin tyyliin
BLOGitse sanoi…
Kivat topit sait tuunaamalla! :)

mina maalasin jossain vaiheessa enemmankin vaatteita...
tein esim. lakanakankaasta housuja ja niita pensseloin...
Arleena...!!Niistä tuli ihan herttaisia...
kuka on Pollock+-anteeksi tyhmyyteni...

BLOGitse...Seuraavaksi minä tuunailen niitä housuja!1kiitos vinkistä!!
BLOGitse sanoi…
ja jos innostut voit tehda myos takin/bleiserin - sitten et ainakaan olisi vakijoukon harmaa hiirulainen! :)
ps. viela vuosi sitten parasta lakanakangasta sai Eurokankaasta...
oi kiitti sulle BOGitse...
en taida osata ihan takkia vääntää mut housuja olen tehnyt kyllä, ihan hyvällä menestyksellä...
kyllä mun vaatekaapit on täynnä paljon materiaaleja...eikun tuunaamaan vain =)
Anonyymi sanoi…
Hieno keksintö! Minäkin maalasin kankaalle yhdessä vaiheessa ja tein niistä vaatteita, mutta nyt musta on vallannut vaatekaappini :-)
SuviAnniina sanoi…
Ihana persoonallinen idea:-) Minä olen tehnyt nuorempana vaan ihan perinteistä solmuvärjäystä paidoille ja hameille ja kloriitti valkaisua farkuille:-D
Johanna sanoi…
Kivaa!
Toisinpäin voi sitten tehdä, ainakin joistakin materiaaleista, tummasta väristä väriä kloriitilla piirtäen poistamalla. Testattu on.
heippa Uuna..vai on sulla musta väri nyt meneillään...jännää miten eri värit meitä kutsuvat...mulla on nyt pinkki..

SuviAniina: samoin minä ..=)

Johanna: Kiitos ideasta=)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv

" Nähdä maailma hiekanjyvässä, ja taivas kedon kukassa, pidellä äärettömyyttä kämmenellään, ja ikuisuutta hetkessä"-William blake

" Kun tiedät kuka olet, mikään ei voi pysäyttää sinua "-Stedman Graham " On kaksi tapaa elää elämä. Toinen on kuin mikään ei olisi ihme. Toinen on, kuin kaikki olisi ihmettä."-A.Einstein " Emme näe asioita sellaisina kuin ne ovat, näemme ne sellaisina kuin itse olemme. "-Anais Nin

kukkaistytön kesäviesti

Hän on hieman uudistunut Hän on päässyt kehyksiin