Siirry pääsisältöön

harmaan valtakunta...

Kävin keskellä päivää metsässä lenkillä. Vaikka tuo harmaus peittää kaiken ja pilvet roikkuvat maassa asti, silti herkkä, utuinen valo on siellä läsnä. Niin rauhoittavana rentouttavana luonto sulkee syliinsä vaeltajan. Metsässä ei todella liikahtanut lehtikään.



Pysähdyn aina tämän pienen puisen sillan keskelle ja katselen pientä jokea, joka kulkee puiden lomitse. Tuo paikka on yksi minun voimapaikoistani. Aika pysähtyy ja jään pitkäksi hetkeksi vain hengittelemään..

Huomenna lähden opettajakolleegoitteni kanssa retkelle hieman toisiin maisemiin..
Lähdemme aikaisin aamulla bussilla Helsinkiin. Vierailemme tietysti Ateneumissa Picassoa katsomassa. Onneksi jää myös omaa aikaa, jolloin voin mennä syömään ja ehkä Akateemiseen ja Stokkalle...musaosastolle ja taideosastolle...

Kummallista, ihmeellistä miten kaikki pikku asiat loksahtavat kivasti kohdalleen. jotenkin olen varma, että joku ohjaa ja auttaa minua....muistuttaa, huolehtii ja järjestelee asiat jouhtaviksi..
Minusta minun elämäni on hyvää elämää...olen kiitollinen!


Kommentit

Elegia sanoi…
Sinulla on kaunis voimapaikka. Minulla oli sellainen oma keidas suomessa asuessani. Lähistöllä oli pieni lampi, jonka tykkäsin kiertää. Täällä en ole vielä löytänyt voimapaikkaani (ihana sana, sopiihan, että adoptoin sen käyttööni), mutta kyllä sen sitten huomaa, kun sen löytää. En ole vielä kaikkia paikkoja edes kolunnut.

Mukavaa matkaa!
hanne sanoi…
Kiitos Elegia!!!

Totta saat ottaa voimapaikkanimen..törmäsin siihen kait joskus Voi Hyvin_lehdessä...

Jotkut paikat vain pysähdyttävät, havahduttavat ja virtaavat elämävoimaa...siellä huomaa kuinka vähän me oikeasti tarvitsemme mitään...
rakkaat lähimmäisemme ja tähtitaivaan, kuunloisteen ja auringon lämmön..
Villiina sanoi…
tuo alempi kuva puhutteli minua. Toisinaan löytää tosi kauniita juttuja arjen harmaudesta, kuten marraskuun kurjasta säästä :-)
Hilma sanoi…
Kauniita kuvia! Marrastunnelmaa.
arleena sanoi…
Minä pidän näistä marraskuun puista. Taivasta vasten piirtyvät puut ovat kauniita.
Yksinäinen susi sanoi…
Ihania paikkoja metsissä.. Minullakin on tuollaisia voimapaikkoja. Siellä voi levähtää ja hiljentyä, tuntea kuinka luonto imeytyy sisälle.

Picasso-näyttely on hieno.. Minä olen käynyt jo katsomassa. Tykkäsin paljon.

Anteeksi, etten ole oikein ehtinyt kommentoimaan. Luen kyllä tekstejäsi, mutta koulutyöt pukkaa niin pahasti päälle etten itsekään ehdi kirjoittamaan.
Mukavia päiviä sinne kuitenkin!
hanne sanoi…
Kiitos Villiina...samoin minua..
Mikä vuoden aika tahansa voi synnyttää meissä intohimon johonkin...myös sammuttaa...ajalla ei ole väliä ja se lakkaa olemasta kun olemme vartauksessa...

kiitos sinulle Hilma ja ihanaa viikonloppua!!!

Arleena!!
Olen kanssasi samaa mieltä...miten puut ovatkin aina, joka säässä, joka kuukaudessa kauniita!!!

Yksinäinen Susi!!!
Turhia pyytelet anteeksi...
Riittää, että olemme läsnä..aina ei tarvitse ilmoitella, kommentoida...

Oli mielenkiintoista käydä Picassoa katselemassa...paljon ihania töitä...tykkäsin ehkä eniten graafiikkatöistä...muistakin...
Yksinäinen susi sanoi…
Ei niin tarvitse, totta :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …

Tarvitsemme valoa !