Siirry pääsisältöön

isin tyttö..



"Isin tyttö"...tein tämän kolaasikurssilla. Maalasin tänään siihen uuden värisen taustan. Entinen oli violetti. Tykkään tästä enemmän.
Isältäni olen perinnyt tuon piirustustaitoni...


Niin paljon on täällä tänään satanut vettä. Ihan koko päivän sitä on riittänyt.
Oispa tuo vesi tullut lumena. Tähän tämmöiseen sateiseen säähän saamme kait tottua..


Huomenna on isänpäivä.

Ex-mieheni ja tyttäreni tulevat luokseni isänpäivän päivälliselle. On todella ihanaa saada nauttia yhteisestä ruokailuhetkestä.
Olen niin iloinen, kun entisen mieheni kanssa olemme hyviä ystäviä ja viihdymme yhdessä. Mitään vanhaa kaunaa ei ole olemassakaan...Tuemme ja innostamme toisiamme. Mutta suhteemme ei enää voisi muuttua romanttiseksi suhteeksi ja miksi tarvitsisikaan...näin on hyvä!


Oma isäni joutui kaksi vuotta sitten dementiakotiin Jyväskylässä.
Hän sairastaa alzheimerin tautia.
On hyvin surullista, kun oma isä ei ole enään läsnä. Ei hän hirveesti ollut läsnä aiemminkaan mutta yritti omalla karulla ja kömpelöllä tavallaan viestittää välittämistään minulle. Minulla on häntä ikävä!

Kun soittelen hänelle, hän sanoo tietävänsä , kuka minä olen. Ehkä jossain sisimmässään hän aavistaa, että puhelimessa on joku läheinen, tärkeä ihminen, vaikka ei osaa kertoa kuka...

Käyn katsomassa häntä liian harvoin. Lähettelen hänelle omia tekemiäni kortteja. Ei hän ole kuulemma saanut yhtään korttia. Mutta ehkä juuri sillä hetkellä , kun hoitaja antaa hänelle postissa tulleen kortin, jokin hänessä iloitsee...

Minulla on niin paljon ihania muistoja isästäni...

Kommentit

Lastu sanoi…
Olet saanut isältäsi aarteen: taiteellisen lahjakkuuden.

Ja miten ihanaa, että entinen miehesi, tyttäresi isä, on ystäväsi.

Oikein hyvää isänpäivää teille kaikille. Myös isällesi Jyväskylään.
Kiitos sinulle Lastu!!
Sanoit sen niin vilpittömän kauniisti..se on ihan totta!!!

samoin sinulle ja perheellesi!!!
Yksinäinen susi sanoi…
Työsi on upea! Tuo tausta on loistava :)

Kyllä uskon sinun kanssasi, että isäsi iloitsee korteistasi ja tietää jossain sisällään sinun soittaessasi, että kyseessä on joku rakas ihminen.
Minunkin mummollani on alzheimer ja vaikka hän ei nimeäni (eikä muidenkaan nimiä) enää pysty muistamaan, niin kuitenkin häntä näkiessä tiedän, että hän tuntee minut.

Mukavaa isänpäivän viettoa!
Huhtikuunnoita sanoi…
Minäkin luulen, että isäsi tietää ja iloitsee korteistasi silloin kun hän saa ne.
Minulla ei ole enää isää eikä äitiä, isä kuoli 1997 ja äitini 1984. Mutta anoppi ja appiukko ovat vielä ja huomenna menemmekin sinne isänpäivän viettoon.
Mukavaa isänpäivää perheellesi. Nauttikaa hyvästä ruuasta ja seurasta.
Pia sanoi…
Upea työ! : ) Minäkin uskon ja voin suorastaan vaikka vannoa, että isäsi saa suunnatonta iloa korteistasi. Olen urani aikana kohdannut lukuisia tilanteita, joissa ikääntynyt muistihäiriöinen on päivästä toiseen näyttänyt samaa korttia ja iloinnut aidosti tuosta joko lapseltaan, lapsenlapseltaan tai lapsenlapsenlapseltaan saamastaan kortista.

Ajalla ei ole varsinaista merkitystä tässä, vaan sillä mitä olemme toinen toisillemme.

Hyvää isänpäivää teille! : )
arleena sanoi…
Minäkin pidän teoksestasi, se on karun kaunis.

Minun isäni kuoli alle 60-vuotiaana, on kulunut pitkä aika siitä.
Tänään muistelin häntä, hain muistojeni kätköistä lapsuusmuistoja, joissa hän oli mukana. Oli kuin olisin saanut keskustella hänelle.

Isäsi on kaukana ja näet harvoin, persoonallisuus on muuttunut ja hän tuntuu vieraalta. Kaiva muistoja esiin ja muistele läpi ne ihanat muistot hänestä.
Kiitos Yksinäinen susi: sinä ymmärrät kun sinulla on samanlainen kokemus mummisi kanssa..

Sinulle kanssa isäinpäivää isän lähellä!

Huhitkuunnoita. Sinulle myös antoisaa päivää ..
Ihanaa, että omistat appiukon ja anopin...ihmiset jotka kohtaavat ja ovat toistensa kanssa...ja elävät!!

Verna:
kiitos niin paljon kauniista sanoistasi. Se mitä olemme toisillemme on niin tärkeää ja ainutlaatuista tässä hektisen maailman pyörteessä!!!
Sinä tiedät, olet ollut läsnä niitten ihmisten kanssa...
Lukiessani näitä kommentteja, jokin vahvatunne suru ja onnellisuus yhdessä olivat läsnä...

arleena.
kaivan ihanat muistot isästäni ja pääsen hänen lähelleen...
avaudun, olen auki kaikille ja kaikelle...rakkaus virtaa...
Huopalintu sanoi…
Omien vanhempien vanheneminen ja sairaudet tuntuvat kipeiltä asioilta, varsinkin jos vanhemmmat ovat eri paikkakunnilla ja voi harvoin nähdä. Niin on minullakin. Eilen isä soitti ja kertoi saaneensa minun korttini. On saanut kuulolaitteen, kun kuulo on huonontunut. Puhelimessa kuuli kyllä ihan hyvin ilamn kuulolaitettakin :)

Mukavaa päivää sinulle!
Anonyymi sanoi…
Minustakin on hienoa, että ette ole riidoissa entisen miehesi kanssa. Ero on muutenkin lapsille vaikeaa ja sitten vielä aikuiset ihmiset riitelevät lapsista.
Tämä oli hienoa lukea ja kuulla.

Oma isäsi varmasti iloitsee jokaisesta kortista, mutta hän elää niin hetkessä, ettei muista yhtään taaksepäin. Harmi kun matkaa on niin paljon. Meillä on kaksi mammaa, jotka tarvitsevat apuamme, mutta onneksi he asuvat paljon lähempänä, toinen 10 toinen 35 km:n päässä. Se on kuitenkin helppo matka autolla.
Pilviharso sanoi…
Olet saanut pysyvän muiston isältäsi, tuon piirtämisen lahjan.

Itsekin olen menettänyt toisen vanhemman pikkuhiljaa dementian kautta. Surutyötä tuli tehtyä semmoiset reilut 15 vuotta... Mutta kaikkeen tottuu, näin se vain on. Hyväksyntä vie voiton siinäkin tuskallisessa asiassa.
RunoTalon Sari sanoi…
Kaunis piirros, kuten aina :)
Isänpäivä herättää minussa paljon tunteita ja ajatuksia. Tarina ja syyt ovat pitkältä ajalta ja syvällä sydämessäni eikä siitä voi edes tässä kertoa. Kuitenkin mielessäni toivotan isälleni hyvää isänpäivää tässä ja nyt. Kiitos Hannelle päivän tekstistä.
trina: mukavaa, että voit jutella isäsi kanssa...ja nyt kun hän saa kuulolaitteen, hän kuulee paremmin...
on kurjaa, kun asun niin kaukana heistä...yritän päästä ennen jouluan käymään...ens tunnin matka auolla Turkuun ja sieltä 4 tunnin junamatka J;kylään...junassa on kiva matkustaa...Omalla autolla en viitsis ajella talvella...

Uuna: Teidän maammat ovat onnellisia kun saavat teidät käymään luonaan!!!
Soitin isälleni tänään ja kysyin kortista...hän sanoi saaneensa...ehkä jo nyt joku toinen hassahtanut on hakenut sen itselleen...=)

Pilviharso: sinä ymmärrät...
isäni on ollut sairaudessaan perisen vuotta vahvemmin...
Yritän muistella niitä kauniita, ihania muistoja hänestä ja yhdessä tekemisitämme jutuista...
Halaus sinulle!!

Runotalon Sari: kiitos sinulle..ja ihanaa pian alkavaa uutta viikkoa...
Jokaisen meidän isällämme on oma tarina...erilainen...
Ehkä joskus kuulen sinun tarinasi??
Voi hyvin!!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv

" Nähdä maailma hiekanjyvässä, ja taivas kedon kukassa, pidellä äärettömyyttä kämmenellään, ja ikuisuutta hetkessä"-William blake

" Kun tiedät kuka olet, mikään ei voi pysäyttää sinua "-Stedman Graham " On kaksi tapaa elää elämä. Toinen on kuin mikään ei olisi ihme. Toinen on, kuin kaikki olisi ihmettä."-A.Einstein " Emme näe asioita sellaisina kuin ne ovat, näemme ne sellaisina kuin itse olemme. "-Anais Nin

kukkaistyttö