Siirry pääsisältöön

kaipausta...





Eilen kaivoin takapihaltani metrisen katajan ja istutin sen isoon ruukkuun. Kannoin ruukun sisäälle ja ripustin pikkujouluvalot katajan harteille.
Laitoin lyhdyn ulos kalliolle valaisemaan ja karkoittamaan illan pimeyttä.
Leivoin kaksi joulutorttua ja söin ne.


Eilen illalla kaipasin lähelleni unelmieni rinssiä, sieluni ystävää...
miestä, jonka katse saa lehdettömän puun havisemaan....
miestä, joka suutelee minun selkääni siivet...
miestä, joka laulaa minut tähtien puutarhaan, kuun toiselle puolelle,
jossa ikuinen valo hohtaa kaikille...



Kommentit

Uuna sanoi…
Sinähän olet touhunut oikein olan takaa. Tuo ruukku oli aika panavakin, mutta kaunis siitä tuli.
Nyt on hyvä aloittaa joulun aika.

Mistähän sen viisaan ja lohduttavan miesenkelin löytäisi? Toivottavasti hän astuu tiellesi :-)
Seija sanoi…
Kauniisti olet taas kirjoittanut...
Minäkin laitoin eilen illalla pienen kuusen ulos vanhaan maitopänikkään tuikkuvaloineen.
Ja prinssikin oli siivet selkääni suutelemassa...

Kyllä Sinullekin Prinssi löytyy, kun aika on kypsä.
"Jonkun tovin" minäkin häntä sain odottaa...
Valopäiviä Sinulle toivottelee: Seija
Johanna sanoi…
Jospa se prinssi ilmaantuu jo piankin. Juuri oikealla hetkellä, ei ennen eikä jälkeen. Sitten kun on valmista, usko vaan :)
Katriina, sanoi…
Mulla on mies, joka imuroi...
Sellaista joka suutelee siivet selkään ei nykytiedon mukaan olekaan Suomen rajojen sisällä.

Iloista lauantaita siitä huolimatta!
hanne sanoi…
Uuna: Jaksan odottaa...ehkä seuraavassa elämässäni!!

Seija: Kiitos Seija valopäivistä ja ihanuuksistasi..
yritin etsi blogiasi, sitä ei löytynyt...
Voi hyvin..

Johanna: Täytyypä laittaa hieman ripsiväriä ja vahvistaa kulmakarvoja kun ryntään tänään wanhanajan markkinoille...=)

katriina: Ihana mies sinulle...
Minä itsekkäästi vain haluaisin sellaisen selkään piirtelijän...=)
Huhtikuunnoita sanoi…
Mies joka suutelee siivet selkään....
Mistä sellaisia saa?????

Mukavaa ja leppoisaa sunnuntaita ja alkavaa viikkoa Sinulle.
arleena sanoi…
Kerroit kauniisti kaipuustasi.
Sanasi kuvasivat sen hyvin.....

laulaa minut tähtien puutarhaan, kuun toiselle puolelle...
hanne sanoi…
Huhtikuun noita...
voisko laittaa ilmoituksen...johonkin??
Selkä, vaikka on vahvempi kuin masupuoli, on kuitenkin niin herkkä piirtelyille ja suudelmille...

arleena...Kiitos kommentistasi...kaipuun tuskasta syntyy kauniita sanoja...
Hane sanoi…
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Hane sanoi…
Ihana kirjoitus, tuli ihan tippa linssiin ;o) Sitä prinssiä kai me kaikki odotellaan, - tai miestä. jonka katse saa lehdettömän puun havisemaan (upeasti sanottu, muuten !) Välillä sitä luulee sellaisen jo saaneensakin... todellisuus paljastuu vasta myöhemmin. Mulle on aina se oikea (!?) ilmaantunut elämään juuri kun vähiten olen sitä osannut odottaa. niin, että kyllä se tästä ;o)
Ihana joulu on tulossa ja silloinhan sitä lähimmäisenrakkautta on ihan jaettavaksi asti...
hanne sanoi…
heippa Hane::

minäkin olen ollut hiljaisena, odottamatta mutta kuitenkin toivo ei ole kuollut...
Toisaalta elämä on hyvää nainkin mutta joskus iskee se ikävä ja kaipuu...
Mutta Joulu tulee ja hiljaisuuteen siirtyminen...Voi hyvin..

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Tarvitsemme valoa !

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …