Siirry pääsisältöön

Jokainen haluaa olla oikeassa, mutta kukaan ei pysähdy miettimään, onko hänellä oikea käsitys oikeasta- F.M.Alexander




Kuinka luomoavan kaunista on metsässä, joka on saanut olla rauhassa.
Siellä ovat kaikki paikoillaan, juuri niin kuin on hyvä ja luonnollinen tila olla.

Pieni siemen ei kiirehdi kasvamaan, ei pyri , ei tavoittele.
Se vaan on itsessään ja kasvaa mahtavan suureksi puuksi.
Virtaa ja suuntaa ylöspäin, kohti Valoa.





Lehdet eivät takerru entiseen, eivät haikaile tulevaan.
Ne antautuvat, irtoavat, kuolevat...




Toinen päivä Aleksanteritekniikan kurssilla antoi yhtä runsain mitoin oivalluksia, avautumisia, vapautumisia kuin edellinen päiväkin.
Huomasin enemmän iloa, vapautumista, kiireettömyyttä itsessäni.


Älä yritä tehdä vaan tee se.
Anna tapahtua.
Vastuu siitä mitä koen on aina minussa.
Jos haluan, että asiat sujuu minun ajatuksen mukaan, minulla on ongelma.
Emme tarvitse kärsivällisyyttä.
Ala tutkia mitä teet, miten teet, miten käytät kehoasi.


Teemme asioita tottumuksesta.
Olemme jämähtäneet niihin tapoihimme, emme edes useinkaan kyseinalaista.
Haluamme pillerin tai leikkauksen.
Emme useinkaan ryhdy etsimään, tutkimaan:
Mikä on tuon päänsäryn takana.
Mistä nuo tottumukset tulevat?

Kehomme tottuu vääriin asentoihin, vääriin liikeratoihin.
Kun toistat saman pienenkin likkeen tuhansia ja tuhansia kertoja,
siinä se vaan sitten on vihdoinkin se jokin..ehkä kipu, ehkä kuluma...

Huono kehonkäyttö on usein merkittävä syy reuman, niveltulehduksen, selkäsäryn, maha-ja suolistovaivojen, päänsäryn, tiettyjen seksuaalistenongelmien syntymiseen, hengitysvaikeuksiin, verenpaineen kohoamiseen, väsymykseen...


"Jos ihminen opetetaan ensin tiedostamaan olemuksensa ja sitten käyttämään sitä, niin kuin sitä tulisi käyttää, voidaan usein muuttaa hänen suhtautumistaan koko elämään ja vapauttaa hänet neuroottisista taipumuksistaan.."

Aleksanterin tekniikka opettaa ihmisen oivaltamaan kehonsa käytön virheellisyydet, poisoppimaan ne ja antaa uuden lempeän, optimaalisen, tarkoituksellisen liikkeen, tekemisen tai olemisen/asennon löytyä tilalle.
Puhutaan inhibiittiosta.

Oleellisin ydin on selän, niskan ja pään oikea suuntaaminen.

Nyt tarkkailen itseäni. ( En tietenkään koko aikaa=))
Kun esim. pesen hampaitani, millä voimalla sen teen, missä asennossa..
Kun puhun, istun, nousen, seison...
Yritän suunnata oikein..
Haluan vapautua virheellisistä , huonoista tottumuksistani ja vapautua elämän virtaan..

Katso mallia lapsesta, jota ei ole vielä "opetettu" pelkäämään, suorittamaan, olemaan kiltti, hyvä jne..
Katso mallia eläimistä, luonnosta...
Sieltä löydät upean opettajan..

Kommentit

Jael sanoi…
Olen joskus lukenut Alexanderin tekniikasta ,joten oli mielenkiintoista lukea tuntemuksiasi tuosta kurssista,josta taisikin olla paljon iloa ja hyötyä:-)
Kirjailijatar sanoi…
Mielenkiintoisia ajatuksia, olen ennenkin ajatellut, että tuossa Alexanderin tekniikassa voisi olla jotain jujua. Olen nimittäin ihan varma siitä, että monet vaivat tulevat epäterveellisten elämäntapojen lisäksi siitä, että käytämme kehoamme väärin. Sinulla on varmasti tosi mielenkiintoinen kurssi,
Yealian:
Ainakin vielä on läsnäolo erillaisesti mukana ja välillä pysähdyn kuuntelemaan kehoani eri tilanteissa..
Opettajamme tulee parin viikon kuluttua tänne antamaa halukkaille yksityistuntia, hoitoa, eli apua lööytämään niitä virheellisyyksiämme..
Aion mennä =)

Kirjailijatar:
Minusta tuntuu, että jokaiselle olisi niin paljon hyötyä, vaikka Alöeksader tekniikan kautta etsiä omaa kehon tuntemustaan, reagointejaan..ja vapautua , ainakin joistakin niistä. Ensimmäinen askel, tunnistaa ne itsessään..
Suosittelen!
tinttarus sanoi…
Huokaan vain hiljaa. kiitos Hanne.
Ma-Riikka sanoi…
ja ihania kuviakin!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv

" Nähdä maailma hiekanjyvässä, ja taivas kedon kukassa, pidellä äärettömyyttä kämmenellään, ja ikuisuutta hetkessä"-William blake

" Kun tiedät kuka olet, mikään ei voi pysäyttää sinua "-Stedman Graham " On kaksi tapaa elää elämä. Toinen on kuin mikään ei olisi ihme. Toinen on, kuin kaikki olisi ihmettä."-A.Einstein " Emme näe asioita sellaisina kuin ne ovat, näemme ne sellaisina kuin itse olemme. "-Anais Nin

kukkaistytön kesäviesti

Hän on hieman uudistunut Hän on päässyt kehyksiin