Siirry pääsisältöön

Ihana elämys, suuremmoinen kokemus!




Olin katsomassa Suomen Kansallisbaletin Turun vierailua "Tanssitaivaan alla", Turun kaupungin teatterissa. Esitys oli loppuunmyyty.

Esityksessä nähtiin kolmen eri koreografikon tanssiesitystä.
Ensimmäinen, "Workwithinwork"/ William Forsythe oli minusta pitkäveteinen, kylmä,hyvin tekninen,ei koskettava.
Toinen "Walking Mad"/Johan Inger ja kolmas "Minus 7"/Ohad Naharin olivat todella upeita, fyysisiä, täynnä tunteita, energiaa, huumoria...

Ehdottomasti tämä viimeinen oli suosikkini.
Israelilaisen Ohad Naharin/ "Minus 7"

"Luulen, että Naharinin teosten suosio perustuu siihen, että niissä on paljon energiaa ja fyysisyyttä. Naharin itse liikkuu notkeanvahvan pantterin tavoin, mitä on kiehtova seurata. Naharin koreografian voimaa piilee niiden yllätyksellisyydessä ja toisaalta yksinkertaisuudessa. On hämmentävää kuinka vahvan vaikutuksen yksinkertaiset asiat voivat tehdä. Samoin liikesarjojen toistot, jotka synnyttävät tietyllä tavalla maagisen tunnelman."-Henrik Burman

Nykytanssia katsoessa ihminen haluaa tulla kosketetuksi, yllätetyksi.
Haluaa, että tanssi herättää ajatuksia, tunteita, pieniä ja isoja liikahduksia itsessään, jotka muuttavat itseään, ainakin hiukan...

Aivan Fantastinen!!!



Asla Jääskäläinen, Mai Komori



Samuli Poutanen

Kuvat"Tanssitaan taivaan alla"-esitteestä..

Kommentit

Pepi sanoi…
Mukavia kokemuksia yleensä kaikki normaalien rajojen rikkomiset, paitsi juurikin jos ne ovat "kylmiä" ja liian moderneja, ne ei oikein sytytä.

Muistan kuinka huikea kokemus oli käydä katsomassa STOMP silloin kun se visiteerasi Suomessa, jotain niin erilaista, että se oli aivan huikeaa!
Sen aion joskus mennä vielä katsomaan New Yorkissa, nyt on musikaalit olleet aina ykkössijalla ☺

Mukavaa sunnuntaina, Hanne♥
Irmastiina sanoi…
Olin tulossa katsomaan esitystä, netissä jo sivu auki, aikomuksena ostaa lippu, mutta viimetipan muutokset estivät tuloni, josta olen kyllä tosi surullinen.

Esitys olisi ollut niin harvinaista herkkua täälläpäin Suomea. Yleensä
pitää mennä Helsinkiin katsomaan.

Oikein leppoisaa sunnuntaita.

Täällä on satanut koko päivän....(
Yaelian sanoi…
Kuulostaa ihanalta esitykseltä,tanssia on ihana katsoa.Naharin on todellakin hyvä koreografi,ja hänen kotistudionsa on Tel Avivissa,Susanne Delalin tanssikeskuksessa,josta olen joskus kirjoittanutkin.
Metsätonttu sanoi…
Voihan nenä! Miksi ei täällä koskaan mittään!? Toki olin tänään rumbita-tanssikursseilla ja kipeä selkäni lämpeni ja parani.
Tuittu sanoi…
Kuulostaa upealta!! Sitä onkin aikaa, kun olen viimeksi käynyt tasokkaassa tanssiesityksessä...

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Tarvitsemme valoa !

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …