Siirry pääsisältöön

pitäisikö pestä ikkunat..














Sade on häipynyt.
Tuhkapilveä ei näy.
Linnut lentelevät pihassa, kissat nukkuvat sisällä..
En millään jaksaisi/ viitsisi pestä ikkunoita.
Huomenna viimeiset liikuntatunnit, paitsi ens viikolla Your Move Hesan retki.

Siinä se ja kesäloma alkaa!

Koko tämä ihana päivä minulla..

Kommentit

Yaelian sanoi…
Ihanan tyttösen taas teit.Ja toivottavasti se tuhkapilvikin pysyy kaukana.Googlailin tuon Your Move-tapahtuman,kuulostaa kivalta sellaiselta:)
sylvi sanoi…
Kauniisti piirrät , niin ihana tyttönen.
Täällä tuhkapilvet lianneet sadeveden harmaaksi.

Loma sulla edessä,
Nautinnollista lomaa sinulle toivotan!.♥
'
Irmastiina sanoi…
Olet kyllä taitava piirtämään.

Pidän erityiseti tuosta enkelistä, joka on tuossa sivupalkissa...:)

Eikö ole ihanaa, kun alkaa loma..:)
Ari sanoi…
Pitkän kevätlukukauden jälkeen hyvää kesää Hanne!
arleena sanoi…
Pese ikkunat vasta lomalla. Ota rennosti nyt ja kohta on loma.
Heli sanoi…
Oivoi, mikä muistutus! Pitäisi pestä minunkin ikkunat sekä täällä liian isossa talossa että äitini luona. Ja tehdä muutenkin suursiivous. Voi kesä sentään!
Yaelian:

kiitos sinulle..
Ihan kiva päästä Hesaan hurjistelemaan..
Hieman kurkistelemaan taidetta..

sylvi:
Kiitos,
tunnen itseni niin iloiseksi, kun saan nauttia vapaastani..
Sinulle isoat halauksiet ja kauniita hetkiä elämääsi..

Irmastiina:
Jos laitat minulle sähköpostin kautta osoitteis, tuo enkeli lentää luoksesi..=)

Ari: =)=)
Ihanaa!!
Vihdoin!!

arleena:
niin taidan tehdä ja vaikka yks kerrallaan..
Eivät karkaa..=)

heli:
Apua, älä puhu suursiivouksesta, pienikin ois paikallaan...
lomallahan ehtii kaikkea=)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …

Tarvitsemme valoa !