Siirry pääsisältöön

Linnut suojaavat ja kertovat tarinoita..




Innostuin eilen illalla tekemään kollaaseja, mixed media art-tyylillä.
Minulta puuttuu vain materiaalia...
Ehkä löydän niitä keskiviikkona Hesasta.

Eilisestä kollaasista häivytin toisen tytön ja lisäsin lintuja, joita ehkä on liikaa..
Mutta katsotaan mitä tuosta vielä kehkeytyy..




Oikein ihanaa viikonloppua teille halauksin!

Itse lähden Turkuun ystävättäreni luo yökylään.
Menemme katsomaan Kansallisbaletin tanssivierailua.

Kommentit

Mirka sanoi…
Nuo ovat UPEITA, UPEITA, UPEITA!!!
Irmastiina sanoi…
Kertakaikkiaan ihana, eikä lintuja yhtään liikaa!

Yritinkin sieltä neuvomastasi kohdasta saada meilisi osoitteen, mutta ilmoittaa, että sitä ei voi käyttää, koska ohjelmaa ei ole asetettu oikein.

Balettia olen minäkin tulossa katsomaan, lippu vielä ostamatta, mutta Lippupalvelun sivu jo auki..:))
Mirka:
Kiitos sinulle

Irmastiina ositteeni..
hannele.salmela@uusikaupunki.fi
Lastu sanoi…
Linnuilla on hallussaan tuhansia tarinoita, ne näkevät laajalle.

Kuvasi tuo iloa, lennättää :)

Hyvää viikonloppua myös sinulle!
trina sanoi…
Oi, lintuja, perhosia, nuotteja,,,, KAUNISTA! Kuvasi tuovat hyvän, mielen. Tässä kuvassa on vapautta, iloa ja keveyttä.
arleena sanoi…
Kaunista sekä linnuilla että ilman. Tauluissa on sininen herkkyys.
Harakka sanoi…
Voi, niin kauniita, kauniita!
Kivaa yökylää!
Lastu:
kiitos ♥
Linnut ovat niin ihania, suloisia..

trina:
kiitos sinulle,
kiva jos sait hyvän mielen=)

arleena:
Aina se sinisyys seuraa minua, vaikkakin muut värit ovat merkittäviä!

Harakka:
Kiitos harakka sinulle =9

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …

Tarvitsemme valoa !