Siirry pääsisältöön

tänään minä kaipaan sinua!!!



Tänään kolleegani kyseli minulta, että olinko antanut oppilailleni jonkun monisteen äänestä....ja hän jatkoi, että he olivat jotenkin ihmetelleet, että onko tämä terveystietoa...

Kyselin häneltä tarkemmin, että mitä he olivat sanoneet.ketkä..Kolleegani antoi pyöreitä vastauksia...ja "puolusti" yleisesti oppilaita, heidän peloissaan, ei ymmärryksessään jne... Hän kertoi itse olevansa hyvin varovainen, ehkä liiankin, kertoessaan, opettaessaan asioita...ja että ainakin tieteellinen tutkimus ois hyvä olla taustalla. Hän opettaa uskontoa ja psykaa.. Oikein mukava, hyvä opettaja...


Minulle tuli tarve puolustautua, vaikka ajattelin, että ei tarvitse...Olen omasta mielestäni toiminut aivan oikein ja sydämestäni...
Ennen kurssin alkua sanoin, että tulen kertomaan ja antamaan materiaalia kirjan ulkopuolelta, sillä esim. yo-kirjoituksista 2-4 kysymystä vaatii tietoa kirjan ulkopuolelta...ja haluan yrittää laajentaa heidän näkemystään ja ymmärrystään ihmisen terveydestä ja mistä siinä on oikeastaan kyse...

Puhuimme eilen työ- ja opiskeluoloista, ergonomisista tekijöistä mm melusta...
kerroin äänestä, desibeleistä, siitä kuinka kaikki maailmassa ja maailmankaikkeudessa värähtelee ja ihminen ei kuule niitä ääniä, mutta ne vaikuttavat häneen..Kerroin ultra- ja infraäänistä...kerroin ääniterapiasta ja musiikilla parantamisesta...
Ennenkuin annoin monisteen( kerroin asiasta edellisessä blogissani), sanoin oppilailleni, että kun vastaatte esim. kokeeseen tai ylioppilaskirjoituksiin, pysäkää faktatiedoissa.Ja että joku saattaa pitää esim. näitä asioita huuhaana... Tutkikaa asioita ja etsikää tietoa. Olkaa kriittisä myös median kirjoituksissa...Yksi kurssin tavoite on oppia kriittiseski lukijaksi, kuulijaksi...Ja yrittäkää ymmärtää ja nähdä kokonaisuuksia, miten kaikki vaikuttaa kaikkeen...

Pari oppilasta oli ahdistunut tai muuten ei haluaisi vastaanottaa tällaisia tietoja...tiesin heti kuka oli asialla...olen huomannut hänen reaktionsa mutta en ole puuttunut siihen..minusta on ok että hän voi olla epäileväinen..

Tiedän, että aina joukossamme on erilaisia ihmisiä. Kaikille on annettava tilaa, kaikkia olisi kunnioitettava eikä yritettävä manipuloida heitä...ei saa tuputtaa omaa totuuttaan, voi vain kertoa mitä on ilmassa, maassa..

Ehkä minä olen liian rohkea, liian syvällinen, liian taiteellinen tai jotain, ainakin joidenkin oppilaitten mielestä...Sitä en ymmärrä, miksi he eivät ymmärrä, että en kerro asioita ehdottomina totuuksina vaan ilmiöinä...vaikka olen sanonut sen monta kertaa...Tiedän, että suurin osa on kiinnostunut kuitenkin..

Huomasin vain, että tämä juttu tänään vaikutti minuun vahvasti.
Oli tylsää, että ne oppilaat menivät puhumaan toiselle opettajalle...Senkin kyllä ymmärrän..
Aina kaikki vaikuttaa minuun vahvasti. Nyt osui jotenkin syvälle...
Halusin tutkailla omaa osuuttani, että oliko tuo juttu joku viesti minulle, että pysy vain kirjassa, älä kerro ilmiöistä...
mutta minä koin toimineeni ihan oikein...

Etsin kotona netistä lisää faktatietoa äänelläparantamisesta, musiikin vaikutuksista, äänen vaikutukista kehoomme, aivoihin ja löysinkin...mutta eniten minua pysähdytti lause, joka törmäsi minuun:

"Kun kuljet polkuasi, maailmankaikkeus avaa sinulle oven. On vain murrettava vankilansa, uskallettava rohkeasti avata ovi ja kulkea omaa tietänsä"-DR:Jeffrey Thompson.

Hän on tutkinut yli kaksikymmentä vuotta musiikin vaikutusta aivoihin, kehoon, hermostoon,soluihin...


Harmi kun en osaa laittaa linkiksi sivua, jossa vierailin tänään...Mutta jos olet kiinnostunut, etsi hänen nimellään..Jeffrey Thompson..tai Iegor Reznikoff...


Tänään kaipasin ja yhä kaipaan sielun ystävää, miesystävää, joka olisi kärsivällisesti jaksanut kuunnella minua tänään ja lopuksi ottanut minut kainalooni ja sanonut, että olen ylpeä sinusta...



Kommentit

RunoTalon Sari sanoi…
Et voi uskoa, mutta minun päivässäni ja ajatuksissani on tänään ollut hyvin paljon samaa. Ymmärrän hyvin miltä sinusta tuntuu. Kaikella on tarkoituksena niin minä ajattelen ja kun parhaansa tekee niin sen täytyy riittää. Ollaan omanlaisiamme, meitä tarvitaan :)
Huhtikuunnoita sanoi…
Tarkoitit varmaan tätä sivua:

http://hypnologia.com/lehdet/0701/musiikin071.html?keepThis=true&TB_iframe=true&height=600&width=800

Mielenkiintoisia näkökulmia. Esimerkiksi kuulokkeilla kuuntelemisesta. Itse olen löytänyt tutuistakin musiikkikappaleista ihan uusia ulottuvuuksia kuunnellessani niitä kuulokkeilla. Hälyäänet häviävät ja nimenomaan äänen liikkuminen korvasta toiseen tuntuu hienolta (sooloääni oikeasta ja komppi vasemmasta, noin karkeasti kuvattuna)
Me olemme erilaisia, onneksi.Älähän huoli.
Lastu sanoi…
Kaipuu, kaipuu.

Se synnyttää myös paljon - hyvää.
Alina sanoi…
Mietin että miten paljon uskonnonopetuksessa on sellaista mihin ei löydy tieteellistä näyttöä... ;-)

Ehkä on hyvä tuoda esille että on kyse vaihtoehtoisista näkökulmista, sinällään kiehtovista. Mutta niinhän olit tehnytkin! Nuoret vaan ahdistuvat siitä että maailma ei olekaan niin yksiselitteinen. Ja tuo mediakriittisyys on tosi tärkeä pointti, niinkuin kriittisyys ylipäätään. Lukiohan valmistaa tieteellisiin opintoihin ja tieteen yksi tärkeimmistä ominaisuuksista on sen kriittisyys itseään kohtaan ;-)
Pia sanoi…
Maailmassa on paljon ihmisiä, joita näkymätön, tuntematon ja faktaan perustumaton pelottaa, epäilyttää tai huvittaa. On hienoa, että annat ajattelemisen aihetta. Itse olen törmännyt monta kertaa kummastuneisiin katseiseen, katseiden vaihtoon tai suoraan kieltämiseen, kun olen tuonut avoimesti julki sen, että uskon muuhunkin kuin tieteellisesti todistettuun tai näkyvään.

En lannistu, en pakota ketään ajattelemaan niinkuin itse teen ja pidän kiinni siitä, että mikään mikään ei vahingoita itseä tai muita ihmisiä, on sallittua. Jokaisella on oikeus omiin näkemyksiinsä. Minusta on ihailtavaa, että annat oppilaillesi mahdollisuuden kokea jotain erilaista ja napata kiinni siihen, mikä tuntuu hyvältä.

(((Halaus)))
Anonyymi sanoi…
Koulumaailma on hyvin ristiriitainen yhteisö, etenkin opettajainhuoneessa. Syntyy kuppikuntia, mitkä sitten ovat toisiaan vastaan. Näin koin n. 10 vuoden aikana, mitkä siellä toimin.

Vaikea tilanne, koska aina on niitä, jotka haluavat nähdä vain yhden totuuden.

Voimia sinulle!
Pilviharso sanoi…
Olen usein itsekin kipuillut tässä väälimaastossa elämisessä ja eritoten töitä tehdessä. Just tuo ympäristön pelko ja kieltäminen. Milloin ihmeessä ollaan avoimempia ihmettelemään enemmän? Kuten Villiina sanoi, niin kumma ettei uskonnonopetusta ihmetellä samoin.

Halituki täältä, jos vähän helpottaisi!!
arleena sanoi…
Tuntuu hieman siltä, että kouluopetuksessa on vain yksi tie ja totuus. Sen mukaan mennään ja ajatellaan.
Minusta on hienoa herätellä kysymyksiä, ajatuksia ja pohdintoja. Löytää vaihtoehtoja ja erilaisia mielipiteitä.
Tsemppiä.
Runotalon sari: Kiitos kommentistasi...näitä hetkiä ja päiviä tulee joskus, kaiken tasaisuuden ja harmonian sekoittamiseksi...Silloin voi aina rehellisesti peilata itseään...
ja hymyillä..

huhtikuun noita:

http://cc.bingj.com/cache.aspx?q=kehon+resonointi&d=5025219150479681&mkt=fi

Kiitos kannustuksestasi..
kiva et olet löytänyt uusia ulottuvuuksia musiikkiin...
Itse hieman pelkään kuullokkeiden vaikutuksia kuuloon...tinnitusta..

Lastu: You are so rihgt!!!!

Villiina: Aion käydä oppilaitteni kanssa läpi tän jutun..keskustella, ihmetellä maailman moniselitteisyyttä...
Kiitos sinulle!!!

Kiitos verna ihanasta halauksestasi!haluan halata takaisin..

Olen huomannut saman..tasaista, ei mitään poikkeavan ihmeellisyyksiä, paitsi joskus sataa...luntakin, niin on hyvä...

Nykyään olen hienovaraisempi, hienotunteisempi...vaiks itse olisin niin innoissani, valikoin, keenelle ilmaisen ihmeeni!!!

uuna: Sinun on helppo ymmärtää kun olet ollut täällä...
joskus minä kaipaan juuri tuon takia pois!!
En halua kaventaa itseäni, en myöskään halua levitä toisten alueille, loukata, väitellä...
hyvä välillä kuullostella tätä maailmaa täällä ...

Kiitos Pilviharso ja halauksia sinulle takaisin!!!

Sitä paitsi tieteelliset tutkimuksetkaan eivät olr 100 5 totuuksia, vain suuntaa antavia..monessa asiassa...kuten esim lääkkeiden tutkimisissä..

Tänään jo luovuin tarrautumisestani...
haluan vapautua kaikesta turhasta!!!

Kiitos Arleena....Aion olle oma itseni nämä 3 ja puoli vuotta...
menkööt vaikka joskus "vanhuuden" tiliin...
Vaikka yksikin löytäisi helmen, avautuisi, se on paljon...
haluan olla rakkaudella mukana mutta kuitenkin kunnioittaa omaa totuuttani ja toisten!!!
Huhtikuun noita.
Olen kommentoinut sun valokuvatorstain kuvaa ja edellistä postaustasi..ja siellä ei näy mun kirjoituksiäni???
Hallatar sanoi…
Ehkä hän on jossakin ihan lähellä tosiaan...

*halitus* <3
Huhtikuunnoita sanoi…
Valokuvatorstain kommentti näkyy, mutta sitä ennen olevaa ei. Outoa!

Se linkitys. Aukaise uusi sivu tai välilehti, jonka haluat linkittää.Kopioi sivun osoite osoitelaatikosta (hiiren vasemmalta puolen)Kirjoita tekstiisi vaikka sana TÄÄLTÄ ja tummenna se kursorilla. Valitse sitten blogisi tekstilaatikon yläpuolella olevasta merkki/kirjain ym. valikosta se vihreäpallomerkki, napsauta sitä, jolloin aukeaa uusi osoitelaatikko. Laita kursori siihen ja näpäytä hiiren vasenta puolta, valitse LIITÄ ja ja sitten paina OK. Nyt pitäisi kirjoittamasi sana TÄÄLLÄ olla tekstissä sininen ja sitä napsautettaessa haluamasi sivu aukeaa. Osasinkohan kertoa edes sinnepäin oikein:o)
Kokeile ja ylläty, tekniikka on loppupelissä aika helppoa.
Una: ehkäpä!!

Huhtikuunnoita: Kiitos ohjeista, yritän??
Satu sanoi…
Helsingin sanomilla on se Teema-lehtinen, joka ilmestyy 4 kertaa vuodessa, yhden teemana taisi olla musiikki, ainakin siinä käsiteltiin musiikin vaikutusta aivoihin, oppimiseen jne.
Vinkiksi vain, jos haluat tarjota oppilaillesi lukemista, jonka lähteeseen ei varmaan kellään ole valittamista :)
Voimia arkeesi, teet tärkeää työtä.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv

" Nähdä maailma hiekanjyvässä, ja taivas kedon kukassa, pidellä äärettömyyttä kämmenellään, ja ikuisuutta hetkessä"-William blake

" Kun tiedät kuka olet, mikään ei voi pysäyttää sinua "-Stedman Graham " On kaksi tapaa elää elämä. Toinen on kuin mikään ei olisi ihme. Toinen on, kuin kaikki olisi ihmettä."-A.Einstein " Emme näe asioita sellaisina kuin ne ovat, näemme ne sellaisina kuin itse olemme. "-Anais Nin

kukkaistytön kesäviesti

Hän on hieman uudistunut Hän on päässyt kehyksiin